Wednesday 27 April 2011

Suomen kielen opiskelijat: yritelmä luokitukseksi

1. Suomalaiseen tyttöön rakastuneet salskeat saksalaiset nuoret miehet. Suhtautuvat kieleen positiivisesti ja tuovat huumoria ja keveyttä tunnille. Tuntevat suomalaisen tapakulttuurin ja puhekieltä, mutta eivät ole niin tarkkoja kieliopin kanssa. Motivoituneita. Jos ovat tunnilta poissa, syynä on se, että ovat Suomessa. Erityisesti Turkuun on imua.

2. Mustiin pukeutuneet goottihenkiset tytöt. Kajalit ovat kohdillaan, mutta niin ovat myös monikon taivutusmuodot. Rakastuneet Ville Valoon tai Staminaan ja käyneet Tuska-festareilla ja haluavat oppia lisää suomea. Musiikkitiedettä pääaineenaan lukevat pojat kuuluvat myös tähän musa-kategoriaan.

3. Kielitieteilijät, jotka keräilevät takataskuunsa tietoutta oudoista ja vaikeista kielistä. Suomi-japani yhdistelmiä on nähty. Toisaalta kiinnostuneita suomesta myös käännöskielenä, ja siksi se onkin esimerkiksi englannin tai ranskan peesissä. Eivät pidä puheharjoituksista. Esittävät opettajalle juuri ne kinkkisimmät ja analyyttisimmät kysymykset.

4. Suomalaisten jälkeläiset. Lukevat usein suomea sivuaineena ja ovat yleensä puheilmaisussaan erittäin sujuvia, mutta kirjoitusasun kanssa on niin ja näin. Hyödyllisiä tunnilla, koska pystyvät kääntämään näppärästi kielestä toiseen silloin, kun opettajan sanavarasto ehtyy.

5. Nuoruuden innolla Suomeen lähteneet au pairit, jotka haluavat vihdoin tietää,  mistä siellä isäntäperheessä puhuttiin. Lukevat suomea pääaineena ja ovat osaavia, vaikka eivät käytä tai näytä taitojaan kunnolla.

6. Muut opinnoissaan hairahtuneet, jotka eivät ole vielä löytäneet omaa alaansa tai ainettaan.

Friday 15 April 2011

Top parhaudet ja harmittavuudet: Saksa

Puolen vuoden maassa oleilun jälkeen on lienee syytä tilittää oma suosikki- ja inhokkilista koskien Saksan maata.

SUOSIKIT (Asiat satunnaisessa järjestyksessä.)

- Vuodenajasta johtuen lista alkaa aikaisella ja lämpimällä keväällä. Ei pitkä ja lämmin syksykään haitaksi ollut.

- Edulliset elintarvikkeet jaksavat yllästyttää joka kauppareissulla.

- Bundesliiga. Tarvitseeko tätä edes perustella?

- Haluaa myös Suomeen 3 euron falafelit, leipomoiden avoimet tiskit ja katukahvilat. Säävarauksella.

-Täytyy sanoa, että alkoholinkulutukseni on tällä hetkellä aika vähäistä, mutta kyllähän se tekee iloiseksi, kun tietää, että lähikioskista voi kipaista yöllä oluet tai marketista ostaa lempiviiniä 2,89 /plo

- Mitfahrtzentrale. Kimppakyytejä välittävä sivusto. Edullista ja mielenkiintoista matkantekoa maan halki.

- Kultuuritarjonta ja kentän monipuolisuus. Vaikka voi olla, että seitsemäntuntinen Kafkan Oikeusjuttu osallistuvana teatteriversiona voi olla hieman liikaa.

- Hassut talot, katukuvan värikkyys, mielenkiintoiset asunnot, pikkupubit ja kellarimestat.


INHOKIT

- Ensimmäisenä on edelleen saksalainen byrokratia ja sen monimutkaisuus. Saksassa ei ole samanlaista henkilötunnusjärjestelmää kuin Suomessa, mikä vaikeuttaa asioiden hoitamista. Ymmärrettävästi historiansa takia ihmisten numeroimista ei koeta kovin hyväksi asiaksi. Toisaalta 50 kilometrin säteellä Kölnistä asuu sama määrä ihmisiä kuin koko Suomessa: Ymmärrrettävästi koneisto voi välillä köhiä.

- Ihmismassat julkisessa liikenteessä. Hampurissa asiat toimivat ja ruuhkassa pystyi puikkelehtimaan. Kölnissä kaikki on klimpissä eikä julkinen liikenne toimi kovin sujuvasti. Onneksi tulen viikonlopun jälkeen olemaan pyörän omistaja. Hyvästi hikiset U-bahnit!

- Vielä ja edelleen ja taas kerran Deutsche Bahn. Suomessa on sentään pitkä talvi ja routa, mutta näille myöhästelyille ei ole järkevää selitystä.

- Dubatut tv-ohjelmat- Saksalainen Darth Vader nyt vaan on ihan lälly.

- Lihansyöntikulttuuri. Ei, olen edelleen kasvissyöjä enkä syö currywurstia.

- Elitismi, hierarkia, ihmisten kyykyttäminen. Suomen Kela on lastentarha verrattuna vaikka paikallisen opintotuen hakemisprosessiin.

... puhumattakaan teitittelystä, luokkayhteiskunnasta, tittelien rakastamisesta, koulujärjestelmästä, vanhakantaisuudesta, pilkun viilaamisesta.

Saksa on hieno maa, sanoo hän ja pakkaa laukkunsa Suomen matkaa varten.

Friday 8 April 2011

Uusi elämä osa II

Toiset ihmiset kaipaavat muutosta tasaiseen elämäänsä, toiset mahdollisuutta pysäyttää elämä ja tasaantua. Uusi elämä osa II on nyt alkanut, ja ensimmäinen viikko jo hurahtanut ohi. Maaliskuu oli aika haipakkaa, joten nyt on ilo palata kunnon työrutiiniin ja asettua. Tällä kertaa seuraava elämänmuutos saa odottaa puolitoista vuotta. Wuhuu.

Hampurin jälkeen Köln tuntuu pieneltä, ahtaalta ja rumalta. Yllättävintä on Rein-joen ranta. Kun istut puistossa tuomiokirkon kupeessa ja katselet joelle ja sen yli, näet harmaita rakennuksia, yhden rakennustyömaan ja yhden harmahtavan pytingin. Kuulemma ihailin maisemaa väärältä puolelta, mutta en vain jaksanut ylittää betonisiltaa päästäkseni istumaan kivikkoon puistonurmikon sijaan. Tuntuu oudolta, ettei molempia rantoja ole haluttu rakentaa edes jossain määrin kauniiksi. 

Eipä siis yllätä, että tässä kaupungissa on myös yliopisto, joka rakentuu harmaista bunkkereista. Päärakennuksen ja humanistisen tiedekunnan päärakennuksen välistä ajaisi oikeasti neljä kaistallista autoja, mutta tie on vedetty tunneliin, jotta yliopistolla olisi edes jossain kohdassa avointa tilaa, siis betonipihaa. 


Hassuinta uudessa työpaikassani on se, että Philosophicum -rakennuksen sisällä kulkevat rullaportaat. Niitä pääsee periaatteessa kolmanteen kerrokseen asti, mutta sähkönsäästämissyistä yleensä vain ensimmäiset ovat toiminnassa. Yliopistolla ovat kuitenkin käynnissä remonttityöt, joten kesän aikana joudun luultavasti muuttamaan toiseen työhuoneeseen ja luopumaan rappujen käytöstä, koska ne poistetaan.


Kuten alta näkyy, uudesta työhuoneestani näkyvät juuri ja juuri tuomiokirkon tornit. Ilmastointi talossa on tosin surkea ja joudun pitämään kaihtimet kiinni koko kesän, jotta edes joku osa lämmöstä pysyisi ulkopuolella.


Viikon kokemuksella voin sanoa, että kölniläiset ovat tottuneet ulkopaikkakuntalaisten harrastamaan rumuus-päivittelyyn. Minua onkin lohdutettu eräällä lausahduksella, josta tulee mantrani, kunnes totun kaikkeen uuteen. Köln on kuulemma kuin vanha sohva, näyttää rumalta mutta on erittäin mukava istua.