Jouluinen koti

Vaikka aina motkotankin siitä, miten köyhä kieli saksa on ja miten paljon kätevämpiä verbejä meiltä suomen kielestä löytyy, on minulla myös lempi-ilmaisuja saksaksi. Yksi niistä liittyy jouluun. Mitä sanotte tästä ja miten se kääntyisi suomen kieleen: Es weihnachtet! Joulustaa? Joulu saa? On jouluisaa?

Joka vuosi innostun laittamaan joulua hieman enemmän. Nyt kun meillä on tämä ihana kotikin, tekee mieli ripotella sinne joulutunnelmaa. Kuusta ei edelleenkään ole hankittu, mutta havuja saa halvalla  kukkakaupasta ja niistä riittää iloa pitkään. Tässä meidän joulumielen synnyttäjät ja joulustajat eli jouluinen koti.

Joulukalenteri

Ehdotin miehelle ensimmäisenä yhdessä asumisen vuonna, että tehdään yhdessä joulukalenteri. Toisin sanoen, minä askartelen ja väkerrän ja sitten hän täyttää puolet pusseista ja minä puolet. Tämä on samalla joululahja eli aatoksi ei ole odotettavissa enää suuria yllätyksiä. Kalenteri toimi viime vuonna niin hyvin, että teimme saman tänä vuonna uudestaan. Saksalaiset panostavat kalentereihin: sain parina vuonna entiseltä kämppikseltä pussukkakalenterin ja tein jonain vuonna sellaisen myös hänelle.

Miehen kalenteriin sujahti huulirasvaa (aina hukassa), suihkusaippuaa, cowboy-pelikortit, lahjakortteja, muistikirja ja suklaata. Minä olen saanut tähän mennessä kynsilakkaa, teetä, kylpyvaahtoa ja ohjelman, josta tulen hyötymään täällä blogissa ensi vuoden aikana. Mukana tuli lupaus asentamisesta, opastamisesta ja teknisestä tuesta. Olen aina sanonut, että nörtit ovat parhaita - ja bloggaavalle tietokonetumpelolle elintärkeitä.

Joulukoristeet

En löytänyt laatikoista kuin kolme joulukuusenkoristetta. Olen muuttanut viime vuosina niin paljon, ettei ole ehtinyt alkaa kerätä joulutavaraa. Mutta nyt ollaan hyvällä tiellä. Tänä vuonna hankin muutamia ledivalosarjoja ja kuusenhavuja, joista riittää iloa moneen huoneeseen. 

Rakastan tätä yöpöydän valoa! Se ei ole mikään kirkasvalolamppu vaan nimenomaan rauhallinen herätys joulukuisiin aamuihin.

Olen rakentanut havuista myös "joulukuusen" olohuoneeseen. Siellä se nyt töröttää sohvan pielessä, yllään ne kolme joulukoristetta, jotka satun omistamaan. Eikä muuten varise! Tai jos, neulaset pysyvät lasimaljakon sisällä. Jätin laittamatta valot, sillä valosarja oli liian pitkä kuusen mittaan nähden.

Adventtikynttelikkö

Näin viime vuonna eräällä hyvällä ystävällä hauskan adventtikynttelikön. Hän oli kasannut tarjottimelle erilaisia kynttilöitä ja koristeita ja rakentanut niistä kynttelikön. Poimin tai oikeammin varastin idean talteen. Tänä vuonna meilläkin on itse koottu kynttelikkö. Sitä voisi kutsua myös köyhän miehen adventtikranssiksi, sillä ripottelin loput havut kynttilöiden alle.

Adventtikynttelikössä on kaksi korkeaa kynttilänjalkaa ja kaksi Iittalan Kivi-lyhtyä, joista punaisen tilasin syksylläScandinavian Design Centeristä. Ympärillä on joulutorilta ostettuja lasipalloja ja havuja. Pinkki kynttilä on yhtä kuin neljäs adventti. 

Joulutähti

Vanhempani tekivät vuosi sitten joulutorimatkan Kölniin. Reippaita kun ovat, he onnistuivat kiertämään seitsemän toria kahdessa päivässä ja sattuivat Tuomiokirkkoonkin juuri kun siellä alkoi joululaulutilaisuus. Saimme muistoksi ja kiitokseksi viikonlopun isännöimisestä paperisen joulutähden keittiön ikkunaan. Asumme vanhassa talossa, jossa on korkeat huoneet ja olin jo jonkin aikaa ehtinyt miettiä, että tuohon ikkunaan saisi hyvin ripustettua tähden. 

Nyt tähti on jouluperinne, joka aloittaa joulukauden. Mies ripusti sen ikkunaan ensimmäisenä adventtina ja siellä se nyt vilkkuu, joulun paras tunnelmavalo ja symboli, joka erottaa joulukauden muusta talvesta.

Äitini joulumielen synnyttää tonttukoriste, jonka isosiskoni askarteli lapsena. Kun yli 30-vuotias tonttu ripustetaan jääkaapin oveen, joulukausi voi alkaa. Siskoni joulutunnelmaan kuuluu waarini vuonna 1949 maalaama joulutaulu, jossa tonttu liukastuu. Se roikkuu koko joulukuun seinällä.

Mikä tuo sinulle joulumielen? Mikä esine tai kuva kuuluu nostaa esille joulukauden alussa?