Thursday 22 December 2016

Joulupiparit

Moi, mä olen Heidi 34 vee ja mä tein just mun elämäni ensimmäiset omat joulupiparit.

Jo monena vuonna olen ajatellut, että pitäisi leipoa pipareita, sillä ei se niin vaikeaa voi olla. Mutta tähänastiset joululeivonnaiset ovat rajoittuneet joulutorttuihin, koska valmistaikina, ja miehen tekemiin korvapuusteihin. Viime vuonna sain jonkin naistenlehden välissä vihkollisen saksalaisia joulukeksiohjeita. Sekään ei riittänyt inspiraatioksi. 

Ongelmahan on siinä, että saksalaiset ja suomalaiset leivontaohjeet ovat hieman erilaisia. Siinä, missä suomalainen kaivaa purkit ja desimitan esiin, saksalainen käyttää pusseja ja keittiövaakaa. Jauhot ja sokerit ilmoitetaan grammoissa ja leivinjauhe ja vanilliinisokeri ostetaan pikkupusseissa. Mies ihmettelee minun desimittaani, minä hänen vaakaansa.

Tänä vuonna päätin, että tuoreen rouvan täytyy saada aikaiseksi yhdet piparit tai joulukeksit. Kun Puolivälissä-blogin Päivi esitteli selkeää pipariohjetta, päätin tarttua toimeen.

Taikinan kanssa tuli pari pientä ongelmaa. En ollut kaukaa viisas enkä hankkinut suomalaisen seurakunnan joulumyyjäisistä jauhettua kardemummaa tai suomalaista siirappia. Olisi kannattanut. En ole löytänyt paikallisista marketeista kardemummaa siinä tutussa muodossa eikä lähikaupassa ollut kuin vaahterasiirappia. Ainiin ja meillä ei ollut ruokasoodaa vaan leivinjauhetta. Mutta tämä ei kuitenkaan saanut muodostua esteeksi.

Mies osti hiljattain keittiöömme morttelin, koska tykkäämme tehdä curryja eikä kaikkea saa kaupasta kätevästi jauhettuna. Aloitin piparitaikinan survomalla neilikat ja karnemummansiemenet jauheeksi.

Siirappi oli aika vaaleaa, joten taikina jäi myös vaaleaksi, mutta tuoksu oli oikea. 

Seuraavana päivänä totesin, että taikina tuoksuu edelleen oikealta mutta siitä on tullut aika kovaa. Jouluradio soimaan ja piparien paistoon. Taikinan kauliminen oli mukavaa ja piparimuottejakin löytyi neljä kappaletta. Kyllä tämä tästä, tuumin, ehkä liian aikaisin.

Alkoi kamppailu uunia vastaan. Tänne muuttaessamme ostimme edellisten asukkaiden keittiön. Uuni näyttää ihan hyvältä mutta olemme huomanneet, että sillä on oma tahto. Paistojälki ei ole tasainen, pinta palaa vaikka sisus on raaka eikä ohjeeseen merkitty paistoaika ikinä toimi.  En siis syytä piparioperaation lopputuloksesta itseäni vaan uunia.
Ensimmäinen pellillinen tietysti paloi mutta seuraavat onnistuivat vähän paremmin, kun muutin uunin säätöjä. Silti tuntui, että uunin lämpö oli hyvin epätasainen ja siten myös paistojälki. Piparien paistaminen sujui sutjakkaasti mutta ehdin siinä sivussa paketoida muutamia joululahjoja.

No millainen lopputuloksesta tuli? Valitettavasti täytyy todeta, että ei aivan tyydyttävä. Pehmeiden piparien tilalle tuli rapeita vaaleita keksejä, joita ei voi esitellä suomalaisina perinnepipareina. Ihan hyviä kuitenkin, jos ei tiedä, mihin verrata. Sisko kehotti pakkaamaan paljon koristeita päälle, niin kukaan ei huomaa epätasaista paistojälkeä.

Olen kuitenkin ihan vähän ylpeä siitä, että sain ylitettyä piparikynnyksen. Miehelle keksit kelpasivat, mutta sekin on varmaan jo tullut selväksi, ettei mies avioitunut kanssani keittiötaitojeni takia. Illalla sovimme, että ostamme alkuvuodesta uuden uunin. Ensi vuonna uusi yritys ja uudet piparit - paremman uunin ja oikeiden ainesosien kanssa.

Onneksi pipareita tuli kuitenkin sen verran paljon, että joukosta sai poimittua parhaat lahjapussiin. Jos ystäville ei kerro, millaisia pipareiden olisi pitänyt olla, he eivät varmasti osaa muuta odottaa. Sitä paitsi tuoksu on edelleen ihan oikea.  Kuusenoksa koristeeksi ja paketillinen jouluiloa on valmis.
Hyvää ja piparintuoksuista joulua just sulle, lukija! <3
4 comments on "Joulupiparit"
  1. Harmi ettei ekasta kerrasta jäänyt voittajafiilis :-( Uunilla on tosiaan iso vaikutus. Yritin kerran leipoa anoppilassa korvapuusteja kaasu-uunissa. Ne tietenkin paloi pohjasta ja jäi sisältä raaoiksi...
    Kardemummaa oikealla karkeudella ei Saksasta löydy, mutta sen sijaan neilikkaa on kyllä joka paikassa jauhettuna. Ja ainakin täältä pohjoisesta Edeka-kauppaketjuista löytyy tummaa siirappia (purkissa lukee isolla Brotaufstrich ja pienemmällä Dunkler Sirup). Siirapin väri vaikuttaa lopputulokseen ja myös makuun. Vaahterasiirappi on lirumpaa, joten silläkin on voinut olla vaikutusta kaulittavuuteen.
    Mutta hei, yritys oli hyvä! :-) Ensi kerralla sitten parempi onni. Mulla on vielä tänään edessä viimeinen piparinleivontasessio ennen joulua.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Yritys oli hyvä ja eka kerta on aina eka kerta ;) Eilen tuli kyllä jo positiivista asiakaspalautetta: lahjoittamani piparipussi oli tyhjentynyt nopeasti ja kuulemma mieskin tykkäsi. Ei tämä siis tähän jää :)

      Delete
  2. Mullakin tuli tänäkin vuonna vaaleita pipareita, vaikka olen ostanut suomalaista siirappia seurakunnan myyjäisistä. Mä olen löytänyt jauhettua kardemummaa Rewestä, samaten neilikkaa ja inkivääriä, joita myös laitan piparitaikinaan. Mutta rouhitun kardemumman pullaa varten tuotan aina Suomesta.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mä en ole löytänyt koskaan jauhettua kardemummaa mutta enpä ole juuri etsinytkään ;)

      Delete

Kommentit ovat parhautta. Jättäisitkö käynnistäsi pienen merkinnän?