Kiitos Erasmus-vaihto, elämäni olisi erilaista ilman sinua

Kuva: Pixabay

Kippis! Lasit kilahtavat yhteen, vieraiden puheensorina kantautuu keittiöön ja minä mietin, etten olisi näissäkään juhlissa, jos en aikoinaan olisi lähtenyt Erasmus-vaihtoon Hollantiin. Vietimme tänä viikonloppuna yhden Erasmus-aikaisen ystäväni 40-vuotisjuhlia Münsterissä. Paikalla on muitakin Erasmus-tuttuja, joten hauskoilta muistoilta ja nuoruuden ajatuksilta ei voinut välttyä.

Elokuussa tulee tasan 15 vuotta siitä, kun kohtasimme asuintalomme käytävällä. Minua ja saksalaista yhdisti useampikin asia: samanlaisten huumorin ja musiikkimaun lisäksi juttua riitti kaikesta mahdollisesta. Erityisasema saksalaisella oli myös siinä mielessä, että hän opetti minut juomaan olutta. Hollantilaisissa opiskelijabaareissa ei ollut tarjolla oikein muutakaan tai ainakaan yhtä edullisesti, joten oli pakko opetella. Miten ylpeä olinkaan, kuin join itse koko lasillisen enkä jättänyt jämiä vieressä kärkkyvälle kaverille.

Groningenissa viettämäni Erasmus-vuosi on ollut makkaratehtaan ohella yksi tärkeimpiä opiskeluaikojen kokemuksia. Tein hakupäätöksen nopeasti, sillä hakuaikaa oli ajatuksen keksittyäni enää kaksi viikkoa jäljellä. Groningenista löytyi sopiva opiskelupaikka, ja Haarenista, pikkukylästä kaupungin eteläpuolelta myös kansainvälinen opiskelijatalo. Poljimme säässä kuin säässä kahdeksan kilometriä peltojen läpi yliopistolle ja usein illalla vielä uudestaan opiskelijabaarien happyhourille.

Valitettavasti en vuoden aikana oppinut hollantia mutta englanti alkoi vihdoin sujua. Yliopiston kurssit olivat mielenkiintoisia, vaikka parhaiten mieleen ovatkin jääneet talomme yhteisessä olohuoneessa tuntikausia jatkuneet keskustelut, elokuvaillat, yhteiset aamupalat ja illalliset ja juhlat. Ja ihmiset.

Pääsin suoraan lukiosta yliopistoon, joten Erasmus-vaihto tarjosi mahdollisuuden pysähtyä ja miettiä, mitä elämältä haluaa. Moni sen vuoden aikana syntynyt ajatus toteutui myöhemmin, kuten sekin, että en sittenkään vaihtanut pääainetta vaan valmistuin äidinkielenopettajaksi.

Facebook kertoo monen Erasmus-aikaisen tuttavan kuulumiset, ja muutaman kanssa ystävyys on jatkunut näihin päiviin asti. Saksalaisen kaverin kanssa olemme tavanneet niin Saksassa kuin Suomessakin ja Kölniin muuttoni jälkeen meille on vakiintunut jouluperinne. Erasmus-kaveri tulee joulukuun alussa Kölniin viettämään veljensä syntymäpäiviä. Vierailun aluksi juomme joulutorilla pari glühweinia ja kertaamme tuoreimmat kuulumiset. Vaikka yhteydenpito olisi vuoden aikana ollut vähäistä, juttu jatkuu kuin taukoa ei olisi ollutkaan.

Hauska tapaus on muuten sekin, että aviomieheni on ollut samassa työpaikassa Erasmus-kaverini kanssa molempien opiskelukaupungissa joitain vuosia vaihtovuotemme jälkeen ja muutamaa vuotta ennen Saksaan tuloani. En tiedä, kenen näkökulmasta tämä yhteys tuntui kummallisimmalta, mutta maailman pienuutta on päivitelty monet kerrat.

Tarinan opetus? Erasmus-vaihto kannattaa aina. Hieman surullisena kuuntelen tämän hetken perustutkinto-opiskelijoiden valmistumiskiirettä ja -painetta ja yritän vakuuttaa heitä vaihdon tärkeydestä ja merkityksestä ei pelkästään opinnoille vaan elämälle. Lehtijuttujen mukaan Erasmus-vaihto-ohjelma on johtanut lukuisiin pariutumisiin ja lapsiakin olisi sen kautta syntynyt maailmaan jo miljoona. Minä tiedän heistä yhden. 

Jos jotain olenkin elämässä katunut, en koskaan sitä, että lähdin vuodeksi maailmalle. Sen jälkeen paluuta ei ollut vaan nälkä jäi ja täällähän sitä taas ollaan. Ehkä Erasmus-vaihtoon lähteminen on sittenkin riski?

P.S. Kuvat Pixabaysta, koska omat Hollannin vaihtovuoden kuvat ovat albumissa jossain kellarin perukoilla.