Kölnin erikoisuuksia

Ulkomailla asumisessa on se hauska puoli, sekin, että jokapäivä oppii jotain uutta. Hiljattain opin muun muassa sen, ettei vokaali Y ole saksassa vokaali. Mikä se sitten  on? Sitä ei kukaan oikein osaa sanoa, mutta vokaali se ei ainakaan ole. Viime viikolla tutustuin myös moneen uuteen kölniläiseen. Tai minähän se uusi olen, joten vanhaan siis.

Kaiken takana on se, että lähden kohta viikonloppumatkalle Romaniaan. Matkan takia jouduin keksimään korvaustehtäviä eräälle kurssille. Mikäs sen hauskempaa, kun laittaa opiskelijat vetämään minulle turistikierros Kölnissä - suomeksi. Jos joku on siis tulossa tänne päin ja kaipaa opastusta tutulla kotimaisella, täältä löytyy oppaita.

Olimme liikenteessä viime keskiviikkona, ja aivan alkuun valitin kylmää ilmaa. Mitä tapahtui kesälle? Olin jo aikaisemminkin kuullut termin Kalte Heiligen, kylmät pyhimykset, mutta nyt sain asiaan kunnon selvityksen. Kölnin seudulla, kuten Saksassa muutenkin, on lämmin ja aikainen kevät, mutta kesä tulee vasta kylmien pyhimysten jälkeen.

Katolisessa pyhimyskalenterissa sattuu peräkkän viisi pyhimyksen päivää, joiden aikana pohjoisesta virtaa kylmää ilmaa tänne Reinin laaksoon ja sormikkaat saa vielä kerran kaivaa esiin. Tähän on olemassa joku meteorologinen selitys, mutta minulle kelpaavat nämä jäiset henkilöt:

 11.5. Mamertus
 12.5. Pankratius
 13.5. Servatius
 14.5. Bonifatius
 15.5. Sofia

Kylmät pyhät toteutuivat tänä vuonna täsmälleen. Torstaina, Sofian päivänä lämpömittari näytti +13 astetta.

"Die kalte Sophie macht alles hie" sanoo vanha kansa. En ole aivan varma. mitä se tarkoittaa, mutta tuskin se mitään positiivista ainakaan on. Sofian jälkeen koittaa lopulta kesä, mikä näkyy sääennusteissa, sillä ensi viikolle on luvassa jo reippaasti yli +20 astetta. Parvekekukkiakin suositellaan laitettavaksi vasta kylmien pyhimysten jälkeen.

Kylmän jakson lisäksi kuulin, että Kölnin rautatieaseman läpi ajaa 1200 junaa päivässä, että Deutsche Bahn harkitsee rakkauslukkojen kieltämistä lukkosillalla, koska niitä on jo niin paljon, että sillan kestävyys on pian koetuksella. Opin, että keskustan toisella päätorilla on vielä roomalaisaikana ollut suo, keskiajalla karjatori ja nykyään siellä on Hesburger (Hesburger ei kannattanut ja suljettiin pian, toim.huom.).

Tutustuin myös kölniläiseen versioon koti- tai saunatontuista. Kölniläiset pikkumiehet ovat nimeltään Heinzelmänchen, ja ne tekivät töitä öisin kaupunkilaisten nukkuessa. Koska tylsät ihmiset alkoivat tarkkailla heidän puuhiaan, päättivät tontut jossain vaiheessa kadota ikuisiksi ajoiksi. Tarinan mukaan suutarin nuori vaimo meni kurkistamaan kellariin, vaikka mies oli sen kieltänyt. Kuulostaa jotenkin tutulta. Niinpä siitä kiukustuneet tontut jättivät työt niille, joille ne oikeasti kuuluvat ja lähtivät.  Pikkumiesten muistoksi on rakennettu kaivo, Heizelmännschenbrunnen, ja Altmarktin joulutorin teemana ja koristuksena ovat tonttuja muistuttavat hahmot.

Kylmistä pyhimyksistä ja pikkumiehistä olin aikaisemmin jo ohimennen kuullutkin, mutta täysin uusia tuttavuuksia minulle olivat herrat Tünnes ja Schäl, pikkuporvarillisten kaupunkilaisten karikatyyrihahmot. Tünnes on hieman yksinkertainen ja isonenäinen maanviljelijä, joka on pukeutunut Kölnin pohjoispuolen hiilikaivosalueelle tyypilliseen asuun. Nimi Schäl (kiero) viittaa Reinin toiselle puolelle, tois pual jokke.  Tyyppi on ovela ja jopa ilkeä mutta ei mikään järjenjättilainen. Schäl yrittää kovasti olla olevinaan, mutta lähtökohta on siinä mielessä huono, että Schäl on kotoisin sieltä joen väärältä puolelta.

Tünnes ja Schäl.

Miesten patsaat seisovat vanhassa kaupungissa, ja kuka onnea kaipaa, käy koskemassa Tünnesin suurta nenää tai kengänkärkiä. Kokoelmat ovat täynnä hahmoihin liittyviä vitsejä ja tarinoita, ja he esiintyvät erityisesti karnevaalien aikaan pikkunäytelmissä ja sketseissä.

Tässä vaiheessa informaatiota oli jaettu ihan riittävästi yhdelle illalle  ja kun vielä alkoi sataakin, hakeuduimme ensimmäiseen vastaan tulleeseen Brauhausiin ja jatkoimme kölniläiseen kulttuuriin tutustumista Kölschin parissa. Y:n arvoitus ei minulle selvinnyt mutta muuten kierros oli mainio. Tästä voisi kehittää pakollisen suorituksen jollekin kurssille…

Kävely Reinin rannalla

Uusi asuinalue tarkoittaa myös uusia lenkkipolkuja. Kolmen vuoden jälkeen minusta on tullut kunnon kölniläinen - lenkki ei ole onnistunut, jos se ei kulje Reinin rantaa pitkiin. Odotas, niin näytän.

Tämä kävelyreitti alkaa Chlodwigplatzilta, joka on eteläisen keskustan sydän ja entisen kaupunginmuurin eteläkärki. Uuden U-Bahnan rakentamisesta ja pummien hengailukulmista johtuen se ei ole näytä kovin idylliseltä, vaikka sitä reunustavatkin todella viihtyisät ravintolat ja kahvilat.

Chlodwigplatz

Seuraa sitten junanraiteita kohti Reiniä ja kulje vihreän kujan läpi.

Ylitä autotie ja päädyt rantabulevardille, joka on yhdistelmä vanhoja satamarakennuksia ja uusia arkkitehtonisia ihmeitä. Ymmärtääkseni 20 vuotta sitten tässä ei ollut juuri muuta kuin vanhoja lastauslaitureita ja varastotiloja.

Käänny oikealle ja lähde kävelemään kohti Bonnia eli siis lähellä olevaa rautatie- ja kävelysiltaa. Kölnissä on yhteensä kahdeksan siltaa, joten jos haluat pidemmän lenkin, kävele sinne sitä seuraavalle asti.

Vanhoja nostureita ja rakennuksia on säilytetty kertomaan alueen historiasta. Muuten ranta on täytetty moderneilla asuintaloilla ja toimistorakennuksilla. En edes halua tietää, mitä Reinin rannalla asuminen maksaa.

Ohita lentopallokentät ja skeittipuisto ja kiipeä sitten raput rautatiesillalle.

Kävele sillan yli ja pysähdy ihastelemaan maisemia molempiin suuntiin. Ja kaiken vihreys!

Keskustanpuoleinen Köln

Rautatiesilalla on varsin paljon ylikulkijoita, vaikka tilaa ei ole paljon ja vaikka pyöriä pitää kantaa raput ylös ja alas. Ja rappukäytävässä haisee pissa. Ja sillan alla asuu joku.

Vastarannalla sinua odottaa vihreys. Kölnissä on yllättävän paljon puistoalueita ja tilaa olla, vaikka varsinainen keskusta onkin ahdas.  Siellä on liikaa kapeita kujia. Ja ehdottomasti liikaa ihmisiä. Mutta puistot! Myös keskustaa toiselta puolelta kiertävä vanhan muurin alue säilytetty puistokaistaleeksi.

Ylitä nurmikenttä, kaikki leijanlennättäjät, koirat ja piknik-ihmiset, ja suunnista kohti seuraavaa siltaa. - huomaa, että joudut koukkaamaan oikealle, jotta pääset sillalle.Voit toki jatkaa Reinin rantaa vielä pidemmälle, mutta seuraavan sillan takana on tällä hetkellä tivoli ja alue on hieman tukossa.

Ylitä silta ja kävele takaisin kohti Südstadia. Oikealle puolelle jää suklaamuseo ja vanha kaupunki, vasen puoli on täynnä uudisrakennuksia ja vielä keskeneräisiä rakennusprojekteja.

Kuvan oikealle puolelle jää Microsoftin uusi pääkonttori.

Seuraa katua alaviistoon ja puiden katveeseen. Kävelysillan alta päädyt St Severinus -kirkolle, josta alkaa Südstadin pääostoskatu, Severinsstrasse. Se johtaa sinut takaisin kaupunginmuurin eteläkärkeen ja Chlodwigplatzille, ellet sitten ole pysähtynyt kölschille johonkin kadun panimoista, jäätelölle italialaisiin jäätelöbaareihin tai kahville uusiin hipster-mestoihin. Voin antaa vinkkejä myös hyvistä tapas-paikoista.

Lenkin kiertämiseen menee noin tunti. Taustamusiikiksi suosittelen esimerkiksi seuraavaa.

Hyvää matkaa!