Sisusta uusi koti

Oho, eipä ole ollut mitenkään suunnitelmallista, mutta näköjään on käynyt niin, että blogi on ollut kaksi kuukautta tauolla. Ehkä vielä kauemmin tauolla on ollut säännöllinen liikunnan harrastaminen, mutta se nyt ei varsinaisesti kuulu tähän. Sitten edellisen postauksen olen muuttanut ja astunut uuteen elämäntilanteeseen eli avovaimoksi. Avovaimoksi! Ei minusta sitten tainnutkaan tulla vanhaa piikaa, vaikka vanhojen säädösten mukaan olisin jo vuosia ollut velvollinen maksamaan vanhanpiian veroa.

Avovaimous on uutta, kuten on sekin, että vihdoin saa alkaa sisustaa unelmakotia!

Muutto on vissiin kuoleman jälkeen ihmiselämän suurin ja raskain koettelemus. Kukaan ei ole palannut kuolemasta kertomaan, mutta muutosta voin sanoa, että itse muuttopäivä meni hyvin eikä asunnossa näin kuuden viikon jälkeen ole enää yhtään pahvilaatikkoa. Mutta onhan tämä oma prosessinsa ollut. Entinen kämppä ja erityisesti entinen home-vuokraemäntä aiheuttivat psykoterroria ihan viimeiseen asti. Takuuvuokra ei ole vielä kilahtanut tilille, mutta ilmeisesti kaikki on ok. Toivottavasti.

Kuulun ihmisiin, jotka haluavat saada nopeasti asiat järjestykseen enkä kestä keskeneräisyyttä. Uuden asunnon kanssa olen yrittänyt toppuutella ja sanoa, että seinät pitää ensin elää omiksi, ennen kuin tavarat asettuvat paikoilleen. Olemme molemmat olleet aika kiireisiä, eli sisustaminen ja muu järjesteleminen on jäänyt viikonloppuhommiksi. Lähinnä se menee niin, että minulla on suunnitelma, ja mies sitten kulkee poran ja telineen kanssa perässä toteuttaen niitä. Kaikki sujuu, kunhan tehdään niin kuin minä haluan. No ei kai, mutta toiselle on tähän asti aika hyvin käynyt kaikki, mitä olen ehdottanut. Arkena on sitten stressissä kiukuteltu siitä, kuka käy kaupassa tai tekee ruuat. Sellainen vaatii hieman enemmän neuvottelua kuin taulujen paikat.

Tästä blogista ei ole vielä tulossa sisustuspalstaa, mutta muutama uuteen kotiin liittyvä sisustusjuttu pitää esitellä. Kolmen Ikea käynnin jälkeen alkaa riittää ruotsalaisuus, ja yritän kovasti panostaa vanhojen huonekalujen tuunaamiseen ja uusien vanhojen löytämiseen. Viimeiset pari iltaa olen lakannut tuoleja ja tutkinut Ebayta eli paikallista Huutonettiä vanhojen huonekalujen toivossa. Perheemme onkin viime aikoina kasvanut muutamalla erittäin mieluisalla jäsenellä. Tässä he ovat:

Uusi keittionpöytä löytyi netistä ja haimme sen saman tien pois kuleksimasta. Meillä ei ole autoa, joten pöytä kuljetettiin kaupungin läpi U-bahnalla. Jos haluaa kontakteja ihmisten kanssa ja positiivista huomiota, kannattaa kuljeskella yleisillä paikoilla huonekalujen kanssa. Pöytä mahtui junaan yllättävän hyviin ja on juuri sellainen kuin halusinkin.

Läheisellä parkkipaikalla järjestetään kerran kuussa kirppari, joka on yksi kaupungin parhaista. Tällä kertaa ensimmäinen ostos löytyi järjestyksessään kolmannesta kojusta. Muita ostoksia ei sitten voinutkaan tehdä, kun kaikki rahat menivät siihen. Löysin nimittäin pienen Mad men-henkisen eli 50-lukulaisen tv-tason tai lipaston. Mies oli hetken skeptinen, mutta kyllä hän nyt meille jää. Siis kaappi, mutta kyllä mieskin.

Meille kävi niin hyvä tuuri, että löysimme unelmakotimme juuri siltä alueelta, jolta sen halusimmekin, ja vielä varsin nopeasti. Muuton jälkeen selvisi, että tässä on todella mukava pikkupuisto tuossa aivan kulman takana. Kaupunkien puistoissa on yleensä viikonloppuisin festarimeininki, sillä ne ovat niin täynnä vieri vieressä grillaavia seurueita. Suomalainen puistelee päätään ja lähtee ihmispaljoudesta äkkiä pakoon. Ehkä meidän puistomme on julkinen salaisuus tai sitten se ei ole ´place to be´ mutta siellä on yllättävän rauhallista ja tilavaa. Viime perjantaina perheeseemme liittyi uusi kaveri, nimittäin grilli, joka sai nimekseen Matilda. On muuten elämäni eka oma grilli! Viime viikonloppuna pidettiin jo neitsytkäristykset ja hyvin toimi. Toivon, että suhteestamme tulee pitkäikäinen ja että Kölnin kesä tarjoaa meille monia yhteisiä hetkiä.

Uusi koti tarkoittaa stressiä, työtä ja järjestämistä, mutta myös uutta alkua ja uuden löytämistä. Niin itsestään kuin ympäristöstään. Tämä oli viides muuttoni sitten lokakuun 2010 ja toivon, että seuraavaa menee pitkä aika. Nyt olen tässä, kotona. On aika alkaa sisustaa.