Thursday, 14 November 2019

Ystäväkirja

Tällainen ystäväkirja-haaste kiertää nyt blogeissa ja olen iloinen, että se sattui vihdoin omallekin kohdalleni. Kiitos haasteesta Heidin Italia -blogin kaima!

Bloginimeni tarina
Perustin blogini syksyllä 2010, jotta lähipiiri voisi seurata seikkailujani Saksassa. Blogi on sittemmin muuttunut ja kehittynyt varsin paljon, mutta nimi sopii edelleen. Nimi on muunnos sukunimestäni. Viherjuuri on kuin joku juures ja blogi kokoelma erilaisia juttuja, joten siitä partitiivipääte. 

Perusjuttuja

siviilisääty: naimisissa
asumismuoto: kerrostalokolmio
ammatti: opettaja, kirjailija
työpaikka: viimevuosina Kölnin yliopisto ja kotikirjoistuspöytä
kiinalainen horoskooppi en tiedä
harrastukset: lukeminen, liikunta, bloggaaminen, bujoilu

Syvällistä:

Periaatteet: Yrittänyttä ei laiteta. Aina kannattaa astua kotiovesta ulos maailman mahdollisuuksiin.
Maailmankatsomukseni nousee kristillisistä arvoista ja on yritys ymmärtää ihmisiä ja erilaisuutta.
Pohdin usein sitä, miten on mahdollista, että hiuksia putoaa koko ajan, mutta ihminen ei silti kaljuunnu. Ei tajua. Nyt raskausajan jälkeen niitä hiuksia muuten todellakin lähtee.
Vihaan liian rikkonaisia öitä, valuvia sukkahousuja, ruuhkia ja myöhästeleviä kulkuvälineitä.
Halveksin Halveksia on erittäin voimakas verbi. Ennen kuin käytän näin leimaavaa sanan, pyrin ymmärtämään. Mutta jos tähän jotain pitäisi laittaa, niin sanotaan, että ihmisiä, jotka eivät näe omaa napaansa ja toimintaansa pidemmälle eivätkä ole valmiita muuttamaan ja muuttumaan.
Pyrin kierrättämään ja tuottamaan mahdollisimman vähän jätettä. Vauvani käyttää muun muassa kestovaippoja ja uudelleen pestäviä pikkupyyhkeitä kaiken kertakäyttöisen sijaan.
Rakastan 
Haaveilen eniten siitä, että minun olisi joskus mahdollista heittäytyä vapaaksi kirjailijaksi
Tarvitsen omaa aikaa. Vaikka olen sosiaalinen, tarvitsen myös aikaa yksin.
Pelkään, että maailmantilanne muuttuu joskus sellaiseksi, ettei rauha ole mahdollinen.
Kaipaan edesmenneitä isovanhempiani, joihin minulla on aina ollut hyvä ja läheinen suhde.
Murehdin välillä liikaakin mutta en koskaan kovin pitkään.
Kerään sanoja ja mainioita sanontatapoja, jotka saattavat sopivan hetken tullen päätyä kirjaan.
Lempi-

värini on vihreä
vuodenaikani on syksy
eläimeni on kissa

kirjojani ovat mm. Virginia Woolfin Majakka, John Irwingin Kaikki isäni hotellit ja Bukowskin Saatana saapuu Moskovaan

elokuvani on Beasts of the southern wild

musiikkilajejani on monta. Pidän päivän ja tunnelman mukaan elektrosta ja klassisesta mutta myös jazzista ja stadionrockista.

numeroa minulla ei ole.
asia minussa on monien mielestä nauru.
ruokani on tonnikalapasta ja kasviswokit.
juomani on vihreä tee
lomakohteeni on tietysti Suomi.
tuoksuni on raikas meri-ilma tai mäntymetsä
kasvini on koivu
säätilani on kirpeän kuulas syyspäivä
tapani viettää vapaailta on kotisohvalla läppäri tai kirja sylissä

Kysymyksiä

Pidätkö tytöistä vai pojista? Pidän lapsista ja ihmisistä.
Onko sinulla salaisuuksia? Eiköhän meillä kaikilla ole.
Onko sinulla valkolakkia? Jossain saksalaisen kellarikomeron uumenissa.
Millainen oli ensimmäinen tatuointisi tai lävistys? Sain korvareiät 13-vuotiaana.
Mitä tilaat baarissa? Lasin viiniä tai IPA-oluen
Poltatko tupakkaa? En
Omistatko eläimiä? En, vaikka joskus haluaisin taas kissan.
Onko sinua siunattu parhaalla ystävällä? Minulla on monia ystäviä, joita on turha laittaa paremmuusjärjestykseen.
Mitä muuttaisit itsessäsi? Haluaisin olla rennompi ja spontaanimpi enkä aina niin suunnitelmallinen ja tavoitteellinen.
Kerro jotain siitä, kun

olit kymmenen vuotta nuorempi. Asuin silloin vielä pienessä yksiössä Lahdessa ja olin lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja.

viimeksi koit romanttisen hetken. Palasin hiljattain Suomesta  ja mies oli ostanut minulle kauniin leikkokukkakimpun.

viimeksi joku sai nauramaan sinut oikein kunnolla. Aviomieheni hassutellessaan poikamme kanssa.

joku kehuu sinua taitavaksi. Perisuomalaiseen tapaan vähättelen ja sanon höpsis, mutta kyllähän se kivalta tuntuu.
teet itsellesi lounasta. Yleensä lämmitän jotain edelliseltä päivältä tai pilkon nopeasti salaatin.
sinulla oli viimeksi kotoisa olo. Miten niin viimeksi? Ihan joka päivä.
lausut kehuja. Minun ei ole vaikea kehua muita ihmisiä vaan olen kehuissani hyvin spontaani.

viimeksi luit jotain syvällistä. Mikähän on tarpeeksi syvällistä? Luen tällä hetkellä Elisabeth Stroutin kirjaa Kaikki on mahdollista. Se on elämänmakuista ja syvällistä tekstiä. Suosittelen!

biisi, joka on koskettanut sinua syvästi. Tämä on hankala kysymys. Minulla on aina ajoittain levyjä, joihin jumiudun ja joita soitan repeatillä, mutta harvoin yksittäiset biisit nousevat toisten yli. Sanotaan nyt, että James Blaken A case of you, koska se oli meidän häätanssimme.


Jotta ystäväkirjan matka jatkuu, haastan mukaan Leena-Marin London and beyond -blogista.



Be First to Post Comment !
Post a comment

Kommentit ovat parhautta. Jättäisitkö käynnistäsi pienen merkinnän?