Sunday 8 November 2020

Äiti ja sen poika - kuvauksen satoa


Tällä viikolla on taas menty tunteesta ja tilanteesta toiseen. Kolmen viikon terveenä olon ja kahden viikon erinomaisten öiden jälkeen iski nuha, ja sen myötä rikkonaiset yöt ja aikaiset aamut. Meillähän nukuttiinkin jo öitä läpi tai yhden juomisen avustuksella 12 tuntisia maratoneja, että mielelläni nousen taas kello 05. 


Lisäksi tämä meidän heppu on varsin vilkasta ja kekseliästä sorttia. Sehän jo tiedetään, että tuolia siirtämällä pääsee niiden tavaroiden luo, jotka äiti on siirtänyt ylemmäs turvaan. Keittiöveitset, vesilasit ja muu keittiötavara ei ole turvassa muuta kuin seinällä tai lukittujen laatikoiden takana.


Uusin juttu on, että tuolin saa siirrettyä myös valokatkaisinten tai ovenkahvojen ääreen. Papan aamu-unet häiriintyvät, kun ovenkahva rämisee, mutta ehkä huolestuttavampi häirintä kohdistuu asunnon ulko-oveen. Huvittuneena seurasin, kun lapsi alkoi raahata tuolia kohti käytävää, mutta kauaa en kyennyt seuraamaan tilannetta kauempaa, sillä ensin sai kyytiä ovipuhelin, sitten asunnon ovi, jota oli mukava aukoa ja sulkea. Kiukkuhan siitä toki tuli, kun äiti lopulta esti tuolin siirtämisen mielenkiintoisiin paikkoihin, mutta yhteinen lukuhetki sohvalla vei ajatukset muualle.


Lisäksi lapsi on tällä viikolla melkein tukehtunut kierrepastaan, kaatanut päälleen tiskipöydän kulmalle unohtuneen täyden vesilasin ja oksentanut syömiään ohuita hiuslenkkejä. Voi taaperoarki sentään! Mutta eihän tuolle idearikkaalle tyypille voi oikein vihainenkaan olla, sillä minkäs toinen uteliaisuudelleen voi. 

Muistanette varmaan viime vuodelta loppuraskauden kuvaustuokion, jossa taitava Eveline Küver taikoi ihanan metsäisiä kuvia minusta ja pallomahastani. Neljätoista kuukautta myöhemmin eli tämän vuoden syyskuussa palasimme rikospaikalle, ja otimme taapero-äitikuvia. Kuvauksen tunnelma oli hyvin erilainen kuin edelliskerralla ja kameran säädöt joutuivat koville yhden reippaan yksivuotiaan painellessa menemään. Eve räpsi kuitenkin tälläkin kertaa helmiä, joista tässä teille muutama.






Evelinen kotisivut täällä.

P.S. Toivo ei tule esiintymään blogissa naamallaan, joten kaikista parhaimmat otokset jäävät kotialbumiin <3


1 comment on "Äiti ja sen poika - kuvauksen satoa"

Kommentit ovat parhautta. Jättäisitkö käynnistäsi pienen merkinnän?