Koska tilanteeni muuttui ja uusi työnantajani vaati pikaisesti saksalaisia tiltietoja, marssin lopulta reteästi suoraan Deutsche Bankiin ja sain tilin auki. Huomasin kuitenkin pian, ettei tiliä kannata avata juuri muuton alla. Ainakaan, jos palvelu sattuu vielä toimimaan erittäin hyvin, lue: niin kuin kuuluu.
Uudessa kotikaupungissani ihmettelin parisen viikkoa, kun minulle luvattuja kortteja tai muita tilini käytön mahdollistavia lappusia ei alkanut kuulua. Lopulta postilaatikkoon tipahti pankkikortin tunnus, mutta siinä se. Noin kuukauden ihmettelyn jälkeen (kun tottuu olemaan ilman paikallista tiliä, ei sitä nyt uutena heti tarvitse käyttämään ruveta) lähetin sähköpostia yhteyshenkillölleni Hampuriin. Hän vastasi pian ja kertoi, että kaikki tarvittava on kyllä lähetetty, mutta ne ovat tulleet takaisin, koska saajaa ei ole tavoitettu. En siis ollut heti muuttorytäkässä ehtinyt laittaa nimeäni laatikkoon ja ovisummeriin. Hän lupasi kuitenkin lähettää paperit heti uudelleen.
Kauaa ei tarvinnutkaan odotella, kun niitä kirjeitä alkoi tipahdella, päivässä jopa kaksin kappalein. Ensin tulivat nettipankin salasanat, puhelinpalvelun salasanat ja lopulta myös pankkikortti. Kävelinkin toissa aamuna lähes vihellellen korttini kanssa automaatille, että nyt toimii. Pettymys oli karvas: PIN-koodissa oli ongelma. Kokeilin viereisen pankin automaattia, joka ilmoitti minulle heti alkuun, että kaikki haluamani toimenpiteet maksavat kortillani 4,90 e. Siinä vaiheessa vaihdoin tuttuun suomalaiseen nostokorttiin. Halvemmaksi tuli.
Ongelma ratkesivat illalla kotona, jossa oli odottamassa pari uutta kirjettä ja myös uusi PIN-koodi. Toistaiseksi en ole vielä uskaltanut kokeilla, koska en tiedä, kuinka monta pankkialan kriisiä voin enää kestää.
Se siis tilinavauksesta. Toinen minua työllistänyt asia on ollut vuokratakuutili. Sitä on nyt avattu jo useampi viikko. Ensimmäisellä käyntikerrallani pankkikonttori oli syystä tai toisesta juuri sinä päivänä kiinni. Kämppikseni oli kuitenkin varmistanut, että heillä pystyy kyseisen tilin avaamaan.
Toisella kerralla kävelin konttoriin takuurahat kainalossani. Hieman tylynnäköinen virkailija totesi, että ei heillä laisinkaan ole sellaista palvelua. Kiitos ja näkemiin. Kämppikseni kuitenkin vakuutti, että varmasti on, joten tein illalla uuden yrityksen. Tällä kertaa toinen virkailija kertoi, että heillä on eriniminen mutta vastaavalla periaatteella toimiva tili. Hän ei kuitenkaan huolinut seteleitäni vaan kertoi, että maksu buukataan suoraan Deutsche Bankin tililtäni, jonka tilitietoja minulla ei juuri silloin sattunut olemaan mukana. Se siitä sitten.
Tänä aamuna etsin vihdoin aidon Deutsche Bankin konttorin keskustasta ja reippailin sinne. He olisivat mielellään avanneet minulle vakuustilin, mutta tarvitsivat vuokrasopimuksen ensin. Kiitos ja näkemisiin. Vuokrasopimukseni kirjoittaminen on odottanut tätä takuulappua, mutta tehdään sitten toisin päin..
Mitä siis opimme? Jos et ole varma, mitä teet, älä tee yhtään mitään.
 |
| Mutta onneksi on kesä, grilli ja parveke. |
Be First to Post Comment !
Post a Comment
Kommentit ovat parhautta. Jättäisitkö käynnistäsi pienen merkinnän?