Thursday, 14 January 2016

Koululiikunnan tulevaisuus

Tuttavapariskunta tuli kylään. Pariskunnan mies sai syksyllä lukion englannin- ja liikunnanopettajan viran. (Saksassa pitää olla kaksi opetettavaa ainetta eikä yhdistelmässä ole juuri rajoituksia. Eräs toinen ystävä auskultoi juuri historian- ja ranskanopettajaksi).

Kesken ruokailun tuli puhetta oppilasryhmistä.
- Sä olet siis poikien liikunnanopettaja.
- Ei kun myös tyttöjen. Meillä on sekaryhmät.
- Mutta siis ylemmillä luokilla tytöillä on varmaan eri opettaja?
- Ei, kun liikuntaa opetetaan aina sekaryhmissä.
- Siis myös teini-ikäisille? 
- Myös teini-ikäisille. 
- Ei mutta eihän tytöt tee mitään, jos pojat ovat liian lähellä.
- Joo-o, kyllä tekevät. Omanluokkalaisten kanssa ei ole ongelmia.
- Mutta meillä Suomessa on kyllä yleensä erilliset liikuntatunnit yläasteelta eteenpäin.
- Miksi?  


Niin, hyvä kysymys. Siihen en oikein osannut vastata mitään. Myöhemmin aloin miettiä omaa koululiikuntahistoriaani. Yläasteella tytöt ja pojat alkoivat liikkua eri ryhmissä. Meidän luokalle sattui kaksikin liikunnanopettajaa. Toisen tunnilla käytiin pakolliset lajit läpi ja arvosanan sai katsoa pistetaulukosta tuloksen mukaan. Esimerkiksi kuulan kaari korreloi suoraan arvosanaan. Toisen tunnilla lähdettiin lenkille ja unohdettiin suorittaminen. En olisi voinut silti kuvitella, että pojat olisivat olleet samoilla tunneilla, koska A. pojat ovat yleisesti parempia liikunnassa ja fyysisesti vahvempia, joten monessa lajissa voi jäädä jalkoihin B. murrosiän muutosten aikana ei kaivannut lähikontaktia poikien kanssa. Lajivalikoimakin oli hieman eri ja sitten oli näitä muita "tyttöjen juttuja".

Entisen työpaikkani liikunnanopettajia tarkkailtuani olen saanut todeta, että koululiikunta vaikuttaa nykyään paljon hauskemmalta kuin 90-luvulla. Lajeja on enemmän ja suorituskeskeisyyden on korvannut liikunnan ja tekemisen ilo. Uudet opetussuunnitelmat tulevat voimaan tänä vuonna ja vahvistavat tällaista kehitystä entisestään. Liikunnasta pyritään tekemään "täysverinen hyvinvointioppiaine" (HS 27.9. 2014). Tekstissä todetaan, että "Uudessa opetussuunnitelmassa opetuksen painopiste siirretään lajien opettamisesta liikunnallisten perustaitojen monipuoliseen kehittämiseen. - - Motorisia tasapainoon liittyviä perustaitoja ovat muun muassa kieriminen, väistäminen, heiluminen ja asennot pää alaspäin."



Mutta entä liikuntatuntien uudistaminen niin, että tytöt ja pojat liikkuisivat läpi kouluajan samoilla tunneilla? Tästäkin löytyy kirjoituksia ja nettikeskustelua juurikin vuodelta 2014. Ainakin Helsingin opetuslautakunta on päättänyt, että tytöillä ja pojilla voisi olla yhteiset liikuntatunnit. Monessa koulussa valinnaiskurssit ovatkin jo yhteisiä. Googlaamalla törmään jopa sivuun, jossa tunnetut liikunta-alan vaikuttajat perustelevat kantojaan puolesta ja vastaan - sekaryhmien kannalla on selkeä enemmistö. 

Nyt vedän mutkat suoriksi, mutta voisiko olla, että sekaryhmissä tapahtunut koululiikunta poistaa tiettyä häveliäisyyttä, joka omaan kehoon ja vastakkaiseen sukupuoleen liittyy? Joo-o, Saksa on nudistien luvattu maa, mutta ei sekään pelkästään selitä sitä, miksi täällä on ihan normaalia, että kaikki julkiset saunat ovat sekasaunoja eikä se tuota mitään ongelmia. Suomessahan on jo vuosikymmeniä saunottu erikseen ja kaikki uimapukusekasaunakokeilut ovat päättyneet varsin lyhyeen.

Alun tuttavapariskuntaan palatakseni täytyy vielä kertoa, että he saivat häälahjaksi muun muassa 11 saunakertaa yhteen Kölnin mukavimmista kylpylöistä. Ongelmana on se, että nainen on argentiinalainen ja käynyt koulunsa yksityisessä katolisessa tyttökoulussa. Saunaan tuntemattomien alastomien ihmisten kanssa joutuminen vastaa lähinnä painajaista Elm Streetillä. 


Be First to Post Comment !
Post a comment

Kommentit ovat parhautta. Jättäisitkö käynnistäsi pienen merkinnän?