Tein hiljattain inventaariota kirjahyllyissämme. Totesin, että minun ja miehen kirjoissa on vain vähän samoja teoksia, mikä johtuu varmasti kielialueesta, mutta yhtäläisyyksiäkin on. Tässä lyhyt lista selityksineen, näin Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivän kunniaksi.
Dostojevski: Karamazovin veljekset/ Die Brüder Karamasow
kuuluu miehen mieliteoksiin. Omia niteitänihän en ole vielä lukenut. Säilön venäläisiä klassikoita siihen, kun pääsen joskus eläkkeelle ja minulla on aikaa.
Bulkakov: Saatana saapuu Moskovaan / der Meister und Margarita
on viihdyttänyt meitä molempia. Olen lukenut teoksen ainakin kolmesti ja ajattelen sitä aina, kun olen ostanut keltaisia kukkia.
Stefan Zweig: Sachnovelle
Kunnon germanistina miehen hylly on täynnä saksalaisia klassikoita Goethesta Schilleriin ja Heinesta Zweigiin. Minä sain oman kappaleeni vuosia sitten syntymäpäivälahjaksi, jotta vihdoin uskaltaisin alkaa lukea kirjallisuutta myös saksaksi. Kieli on niin hyvää ja selkeää, että siihen oli hyvä tarttua puolikielisenäkin.
Kjell Westö: Kangastus 38 / Das Trugbild
Sain kirjan joululahjaksi vanhemmiltani, sillä meillä on sellainen diili, että he lahjoittavat minulle aina jouluksi Finlandia-palkitun teoksen. Kun saksannos ilmestyi, ostin sen miehelle saman tien, koska pidin kirjasta kovasti. Mies luki kirjan kiinnostuneena mutta ei ehkä ihan niin innostuneena kuin minä. Westön saksantaja asuu muuten täällä Kölnissä.
Tähän ne yhtäläisyydet sitten loppuvatkin: minun kokoelmani sisältää suomalaisia klassikoita ja naiskirjailijoita (Austen, Woolf, Saisio), mies suosii miehiä ja amerikkalaista (Houellebecq, Capote, Roth) sekä viime aikoina erityisesti angloamerikkalaista kirjallisuutta. Jos en olisi niin kiireinen suomalaisten nykykirjailijoiden ja lastenkirjojen parissa, lukisin hyllyymme putkahtaneet Taye Selasin Ghana must gon ja C. N. Adichien Americanahin. Molempien lempikirjalistalta löytyy myös Arundhati Royn The God of Small Things / Joutavuuksien jumala.
Kotimaisista kirjailijoista minuun ovat viime vuosina suuren vaikutuksen tehneet Selja Ahava, Tommi Kinnunen ja Laura Lindstedt. Tämän syksyn kirjasadosta odotan erityisesti Riikka Pulkkisen ja Helmi Kekkosen uutuuksia.
Mitä sinä luet tällä hetkellä tai mitä omalla lukulistallasi on? Entä luetko kirjoja suomeksi vai mieluummin uuden kotimaasi kielellä?
Luin juuri Heidi Köngäksen Hertan. Se päätyi lukulistalle, koska tykkäsin Dora, Dorasta niin, ja Hertasta ehdin jollain Suomen-lomalla jo katsoakin yhden jakson televisiosta ja jopa televisioitu versio oli hyvä. Seuraavaksi listalla on Oksasen Norma. Mä kahlaan tosi pahasti jäljessä uutuuksien lukemisessa nyt, kun ei ole kirjapiiriä! Kaikki täytyy omakätisesti kantaa Suomesta, kun en ole e-kirjoista ollut niin vakuuttunut. Kyllä mäkin muutamia olen ostellut, mutta vain pakon edessä, kun paperikirjat on jo kahlattu läpi ja seuraava Suomen-matka viikkojen päässä. Lisäksi yritän tehdä unkarin syventäviä opintoja, joten paljon aikaa menee myös unkarilaisen kirjallisuuden parissa.
ReplyDeleteOnpa hauskaa, miten erilailla kirjat vaikuttavat: mä hommasin Dora Doran e-kirjana mutta se jäi kesken, kun joku tökki, ehkäpä kieli. En ole Oksaseltakaan saanut luettua loppuun kuin Puhdistuksen, ja sehän on ihan huippukirja! Paperikirjoissa on toki se hyvä puoli, että niitä voi lainailla eteenpäin ja onhan aito paperi ihan eri asia kuin kylmä ruutu. Yritän kuitenkin hankkia kotiin vain ne kirjat, joihin uskon palaavani myöhemminkin. Muut opukset, sellaiset ihan kiva lukea -kirjat, luen e-kirjoina laitteilta. Tsemppiä opiskeluun! Kaikkea se sinäkin aina ehdit :)
Delete