1. Suomalaiseen tyttöön rakastuneet salskeat saksalaiset nuoret miehet. Suhtautuvat kieleen positiivisesti ja tuovat huumoria ja keveyttä tunnille. Tuntevat suomalaisen tapakulttuurin ja puhekieltä, mutta eivät ole niin tarkkoja kieliopin kanssa. Motivoituneita. Jos ovat tunnilta poissa, syynä on se, että ovat Suomessa. Erityisesti Turkuun on imua.
2. Mustiin pukeutuneet goottihenkiset tytöt. Kajalit ovat kohdillaan, mutta niin ovat myös monikon taivutusmuodot. Rakastuneet Ville Valoon tai Staminaan ja käyneet Tuska-festareilla ja haluavat oppia lisää suomea. Musiikkitiedettä pääaineenaan lukevat pojat kuuluvat myös tähän musa-kategoriaan.
3. Kielitieteilijät, jotka keräilevät takataskuunsa tietoutta oudoista ja vaikeista kielistä. Suomi-japani yhdistelmiä on nähty. Toisaalta kiinnostuneita suomesta myös käännöskielenä, ja siksi se onkin esimerkiksi englannin tai ranskan peesissä. Eivät pidä puheharjoituksista. Esittävät opettajalle juuri ne kinkkisimmät ja analyyttisimmät kysymykset.
4. Suomalaisten jälkeläiset. Lukevat usein suomea sivuaineena ja ovat yleensä puheilmaisussaan erittäin sujuvia, mutta kirjoitusasun kanssa on niin ja näin. Hyödyllisiä tunnilla, koska pystyvät kääntämään näppärästi kielestä toiseen silloin, kun opettajan sanavarasto ehtyy.
5. Nuoruuden innolla Suomeen lähteneet au pairit, jotka haluavat vihdoin tietää, mistä siellä isäntäperheessä puhuttiin. Lukevat suomea pääaineena ja ovat osaavia, vaikka eivät käytä tai näytä taitojaan kunnolla.
6. Muut opinnoissaan hairahtuneet, jotka eivät ole vielä löytäneet omaa alaansa tai ainettaan.
2. Mustiin pukeutuneet goottihenkiset tytöt. Kajalit ovat kohdillaan, mutta niin ovat myös monikon taivutusmuodot. Rakastuneet Ville Valoon tai Staminaan ja käyneet Tuska-festareilla ja haluavat oppia lisää suomea. Musiikkitiedettä pääaineenaan lukevat pojat kuuluvat myös tähän musa-kategoriaan.
3. Kielitieteilijät, jotka keräilevät takataskuunsa tietoutta oudoista ja vaikeista kielistä. Suomi-japani yhdistelmiä on nähty. Toisaalta kiinnostuneita suomesta myös käännöskielenä, ja siksi se onkin esimerkiksi englannin tai ranskan peesissä. Eivät pidä puheharjoituksista. Esittävät opettajalle juuri ne kinkkisimmät ja analyyttisimmät kysymykset.
4. Suomalaisten jälkeläiset. Lukevat usein suomea sivuaineena ja ovat yleensä puheilmaisussaan erittäin sujuvia, mutta kirjoitusasun kanssa on niin ja näin. Hyödyllisiä tunnilla, koska pystyvät kääntämään näppärästi kielestä toiseen silloin, kun opettajan sanavarasto ehtyy.
5. Nuoruuden innolla Suomeen lähteneet au pairit, jotka haluavat vihdoin tietää, mistä siellä isäntäperheessä puhuttiin. Lukevat suomea pääaineena ja ovat osaavia, vaikka eivät käytä tai näytä taitojaan kunnolla.
6. Muut opinnoissaan hairahtuneet, jotka eivät ole vielä löytäneet omaa alaansa tai ainettaan.
Be First to Post Comment !
Post a Comment
Kommentit ovat parhautta. Jättäisitkö käynnistäsi pienen merkinnän?