Monday 22 December 2014

Joulusesonki vol. 2014

Olen aina pitänyt joulusta, mutta en ole ikinä ollut mikään askartelu-leipomis-valmistelunaikkonen. Saksassa joulusta pitäminen ja hössötykseen osallistuminen on varsin välttämätöntä, jotta selviää monta viikkoa kestävän sesongin läpi. Turnauskestävyyttä vaaditaan, jotta jaksaa siitä, kun ensimmäiset keksit ja suklaat laskeutuvat kauppoihin lokakuussa, siihen, kun joulutorit sulkevat porttinsa ja varsinainen joulunvietto oikeasti vasta alkaa. Viime vuosina joulukuume on kuitenkin tarttunut minuunkin, ja elin tänä vuonna aktiivisimman joulunalusajan ikinä. Löysin myös monia uusia joulujuttuja, kuten

1. Jouluaskartelut! Kaipasin työn ohelle vaihtelua, joten ilmoittauduin jouluworkshopiin, jossa askarreltiin joulukortteja ja pakkauslaatikoita lahjoille. Oli todella miellyttävää näperrellä ja niperrellä, kun joku toinen oli valmistellut ohjeet ja materiaalit ja toi vielä kahvitkin pöytään. Kirjoitin workshopista täällä. Innostuin askartelusta niin paljon, että askartelin tämänkin vuoden joulukortit itse. Siinä kävi tosin niin, että osa tarvittavista osista saapui niin myöhään, että askartelu pääsi alkamaan vasta viime viikon keskiviikkoaamuna klo 8. Valmista kuitenkin tuli!

2. Joululahjat! Olen aina tuskastellut ideoiden keksimisen ja viime tippaan jääneen toteuttamisen kanssa, mutta tänä vuonna keräsin ideoita pitkin vuotta ja lopulta toteutus sujui mutkattomasti. Kiitos internetin en joutunut Kölnin keskustan ostosruuhkaan. Olen tainnut jo aikaisemmin mainita, että pahimpina joulusesongin päivinä poliisi ohjaa kävelykatujen liikennettä, sillä keskusta on aivan liian täynnä. Kyynerpäätaktiikalla pääsee pitkälle, mutta ei varsinaisesti joulutunnelmaan.

3. Itsenäisyyspäiväjuhlat! Saan joka vuosi työn puolesta kutsun Suomen suurlähetystön itsenäisyyspäivän vastaanotolle Berliiniin. Tänä vuonna olin suunnitellut aikatauluni jo ajoissa niin, että olin kyseisenä viikonloppuna Berliinissä. Täytyy sanoa, että tulipa käytyä ja nähtyä, mutta mitään kovin erikoista tuo alkuiltaan sijoittunut tapahtuma ei sisältänyt. Juhlissa liikkui huhu, että vastaanottoa ei järjestetä seuraavan parin vuoden aikana, koska A. suurlähetystö säästää Suomen 100-vuotisjuhlia varten tai koska B. Suomi ei pääse niin pitkälle, koska Itä tulee. Tiedä häntä sitten.

4. Joulumatkat! Joulutoriaikaan kuuluu tietysti myös joulutorimatkailu. Saksan suosituimpia kohteita ovat suurten kaupunkien lisäksi idylliset Heidelberg ja Münster. Monet matkanjärjestäjät myyvät viikonlopun mittaisia joulutorimatkoja, joten hotellit ovat sesongin aikaan aivan täynnä. Me teimme kuitenkin ihan vain omatoimimatkan Münsterin joulutoreille ja ystävien luokse.
Münster on tunnelmaltaan varsin erilainen kaupunki kuin Köln, vaikka molemmat ovatkin täynnä kirkkoja ja kapeita kävelykatuja. Münster on vihreiden yliopistokaupunki ja selvästi varakkaampi kuin tämä jokilaakson helmi. Münsterin keskusta ja sen putiikit näyttävät selkeästi kalliimmilta eivätkä asukkaat ole niin avoimia kuin reininlaaksolaiset. Keskustan baaritkin sulkevat jo klo 02. vaikka kyseessä on opiskelijakaupunki.

Münsterin keskustassa on monta pientä ja ahdasta joulutoria, mutta myös idyllisiä kojuja, joissa on tarjolla kaikkea mahdollista bumerangeista hassuihin hattuihin. Myös glühwein oli hyvää. Oma suosikkini oli mustikanmakuinen.

5. Kölnin joulutorit! Münsterin kyläilyn innoittamana sain itseni viimein Kölnissäkin joulutoreille. Sateinen ja mutainen joulukuu ei ole juuri houkutellut. Kölnin uusin joulutori sijaitsee tässä kotikulmillani, ja käväisin siellä viime keskiviikkona norjattaren kanssa. Torilta ei saa Glühweinia vaan Feuerzambolea, joka on myös punaviinipohjainen maustejuoma. Se muistutti yllättävän paljon glögiä, jota olen joskus ostanut Suomen Alkosta. Muuten uuden joulutorin tarjonta ei ollut erikoinen, paitsi että juoman ääressä pääsi nauttimaan myös vanhoista mustavalkoelokuvista, joita heijastettiin vanhaan kaupungin muuriin.
Kölnin joulutoriseikkailu jatkui heti seuraavana päivänä Neumarktin enkelitorilla, joka on ollut viime vuosien suosikkini. Glühwein on hyvää ja pidän torin koristelusta sekä ruuista. Siellä on yleensä myös tilaa kulkea - suomalaisena tätä muistaa arvostaa. Tämä viikko on ollut todella lämmin, ehkä voisi jopa sanoa, että +13 ´c on todellinen kesä talven keskelle. Niinpä glühweinin juodessa meinasi tulla hiki, eikä kylmistä varpaista tai muusta hytinästä ollut tietoakaan.

Lauantaina tein vielä yhden kierroksen joulutorien maailmaan. Stadtgartenissa on mukava tori, josta saa käsityöläisten tuotteita ja design-tavaroita. Sää oli todellä märkä ja tuulinen, joten ihan ei kyllä joulutunnelmaan päässyt. Olin ajatellut hankkivani torilta vielä viimeiset lahjat, mutta en ollut kovin tyytyväinen tarjontaan ja palveluun. Yllättäen vastaamme tuli kuitenkin tällainen koju, Finnischer Räucherlachs - Suomalaista savulohta.
Haastattelin saksalaisia myyjiä ja sain kuulla, että kala oli tullut Kuopiosta, ilmeisesti Kallavedestä.
En käynyt tänä vuonna Tuomiokirkon torilla, mutta kuulin, että siellä oli suomalaista hunajaa myyvä koju, jossa oli myös suomalaisia myyjiä.

Piipahdimme kierroksen lopuksi vielä Neumarktilla, sillä minulta oli vielä yksi joulutraditio tekemättä. Olen sitä mieltä, että valkosuklaalla kuorrutetut mansikat ovat aivan ylihintaisia mutta niitä pitää syödä kerran vuodessa. Löysin mansikkani ja totesin seuralaiselle, että nyt, nyt voi joulu tulla.

6. Joulukuusi! En ole elämässäni päässyt vielä sinne asti, että minulla olisi kellarissa laatikollinen joulukoristeita, jotka pitää joka vuosi levittää ympäri kämppää. Olen muuttanut usein enkä ole ikinä viettänyt joulua kotona, joten en ole nähnyt tarvetta kerätä tavaraa nurkkiin. Muistaakseni minulla on kaksi joulukoristetta, mutta en ole saanut etsittyä niitä laatikoiden pohjilta. Joulukuusen kuitenkin hankin, mikä on elämäni ensimmäinen oma kuusi. Pienihän se on ja ilman koristeita, mutta voi sen alla kahvit juoda.

Päätinkin, että tässä on ensi vuodeksi kehitystehtävä. Nyt handlaan jo joulutorit ja askartelut, mutta ehkä ensi vuonna ehdin myös leipoa ne sata pikkuleipäsorttia, jotka kuuluvat saksalaiseen jouluun, ja vääntää ovikranssin sekä koristella ikkunat ja pöydät. Saas nähdä sitten, miten käy.

Kiinnostuneille tiedoksi: täältä löytyy lisää tietoa Kölnin joulutoreista.

Iloista joulunalusaikaa!
2 comments on "Joulusesonki vol. 2014"
  1. Heippa!
    Luin Renkaasta artikkelisi Risto Räppääjästä. Koska lastenkirjat kiinnostavat olisi kiva jos kertoisit, minkä ikäisille Räppääjät mielestäsi soveltuvat!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hei! Risto Räppääjät sopivat hyvin eri-ikäisille. Nuorimmat lukijat ovat 5-vuotiaita mutta voisin kuvitella, että yläkoululaiset pojat jaksavat vielä innostua hauskoista tarinoista.

      Delete

Kommentit ovat parhautta. Jättäisitkö käynnistäsi pienen merkinnän?