Monday, 21 September 2015

Viikonloppu Kööpenhaminassa

Aina se on ollut lähellä, mutta kuitenkin niin kaukana. Suurin osa työkavereista kehuu Kööpenhaminaa, puoli sukua on käynyt Kööpenhaminassa ja viimeisin matkakuume on hankittu seuraamalla tanskalaista laatutelevisiota. Viime jouluna otin härkää sarvista ja lahjoitin tanskaa sujuvasti puhuvalle poikaystävälle viikonloppumatkan Tanskaan. 

Viime viikonloppuna pääsimme vihdoin matkaan. Suuri vaikutus oli sillä, että Ryanair alkoi kesällä lentää Kölnistä Kööpenhaminaan. Junallakin pääsisi, mutta matka kestäisi liian kauan suhteessa viikonlopun pituuteen.

En tehnyt minkäänlaisia matkavalmisteluja ennen lähtöä. Olisi kai voinut selvittää, mitä kaupungissa tapahtuu tai museoissa menee, mutta meillä oli lopulta vain vajaat kaksi päivää aikaa, joten päätimme lähteä fiilispohjalta ja katsoa, mitä vastaan tulee. Olin vuokrannut Airbn´b:n kautta Vestebrosta todella idyllisen pienen kaksion. Saimme avaimet perjantaina mukavalta emännältä ja totesimme, että kämpän sijainti on ideaali, mutta vessa ihan mini ja suihkuna vain käsisuihku. Emäntä piirteli karttaan rasteja, ympyröi hyviä ruokapaikkoja ja antoi viime hetken vinkkejä viikonloppua varten.

Olimme perjantaina hieman väsyksissä työviikosta ja edellisillan juhlallisuuksista. Poikaystävä oli täyttänyt täytti 30, niinpä emme ottaneet perjantaille suuria tavoitteita. Kävelimme keskustan ostoskaduilla ja seurasimme perjantai-illan hulinaa. Illallisen söimme Meatpacking districtillä, joka sijaitsi keskustan ja asuntomme välissä. Se on entinen teurastamoalue, josta on sittemmin tullut erilaisten ravintoloiden, terassien ja viikonloppuhäppeninkien värittämä hip-kortteli. Söimme meksikolaisessa, jonka seinät olivat valkoista kaakelia, lattia betonia ja jossa taustamuusiikkina soi vanha jazz.
Heräsimme lauantaihin virkeinä. Aurinkoinen kaupunki tervehti meitä. Aloitimme päivän etsimällä emännän suosittelemaan brunssipaikkaa, jota emme sitten lopulta löytäneet. Myöhemmin selvisi, että olimme kävelleet sen ohi ja että se oli aukion toisella puolella siitä paikasta, jonne päädyimme. Löysimme siis pienen ja idyllisen kahvilabaarin, jossa tarjoiltiin kotitekoista leipää itse tehdyllä hillolla ja juustolla höystettynä sekä hyvää kahvia ja jälkkäriksi pullaa.

Istuimme ikkunalla ja kyyläsimme ohikulkijoita. Trendinä tuntuu olevan, että koko perhe pakkautuu yhteen pyörään. Isukki ajaa ja äiti ja lapsi ahtautuvat pieneen kuljetuslaatikkoon. Miekkonen ei oikein innostunut, kun ehdotin, että meillekin tuollainen. Kölnin olemattomilla pyöräteillä se voisikin olla hieman hankalaa.

Syönnin jälkeen hyppäsimme pieneen design-kauppaan, jonka olin bongannut edellispäivänä ja jossa sattui olemaan varaston loppuunmyynti. Valitettavasti monet ihanista jutskista eivät olisi päässeet mukaan lentokoneeseen, joten tyydyin yhteen kynttilänjalkaan - joka sekin tosin sai paluumatkalla erikoiskohtelun turvatarkastuksessa. Sitten menimme kinastelemaan siitä, mitä muuta tanskalaista designia meille ostetaan. Lähinnä minä neuvottelin itseni kanssa siitä, mitä haluan kaikista eniten ja mihin on varaa. Vierailu Illums Bolighusissa oli pitkä, mutta lopulta pääsimme lähtemään yhtä maljakkoa ja rasiaa rikkaampina ja kruunuista köyhtyneinä.

Iltapäivällä suuntasimme Christianshavniin ja Christianiaan. Ensimmäinen oli kaunis kaupunginosa, jälkimmäinen ei juuri tehnyt vaikutusta. Olimme varmaan liian aikaisin liikenteessä emmekä tarvinneet pilveä. Kööpenhaminassa asuva tuttava vinkkasi, että kannattaa käydä Street Foodissa. Ja mehän mentiin. Kyllä kannatti! Vanhaan satamamakasiiniin pystytetty ruokatori oli täynnä erilaisia ruoka- ja juomakojuja sekä leppoisia tanskalaisia, jotka olivat jo nautiskelemassa vapaapäivän oluesta. Siispä mekin. Lisää tätä ja isommat lusikat!
Päivä jatkui vesibussiajelulla ja kiipeämisellä parlamenttitalon torniin, josta näki Juutinrauman sillan mutta jonka hississä melkein hyperventiloin. Illansuussa palloilimme täpötäydellä turistikadulla satamassa ja sitten Tivolin läheisyydessä. Lopulta päädyimme oluttupaan, jossa oli 20 hanaolutta. 20! Emme illalla enää jaksaneet mihinkään syömään, vaan vaelsimme takaisin kämpille. Aamulla oli edessä aikainen lähtö kentälle, sillä kuten usein käy, lentoaikaa muutetaan viime hetkellä. Yhden päivän aikana ehtii kuitenkin yllättävän paljon. Sunnuntaina ajoimme lentokentälle junalla, joka jatkoi Juutinrauman sillan yli Ruotsiin, ja minun oli pakko ajatella Sagaa ja Martinia.

Kööpenhamina täytti kaikki sille asetetut odotukset ja olen varma, ettei tämä jäänyt ainoaksi kerraksi, kun kohtaamme. Tanskalaiset olivat niin leppoisia ja vaaleita ja tyylikkäitä ja oli hauskaa kuunnella vierestä, kun miekkonen mongersi kieltä. Heti kotiin tultua aloimme katsoa Silta-sarjan 2. tuotantokautta, josta yritän nyt bongata tuttuja paikkoja. Jos et siis vielä ole käynyt tässä Skandinavian helmessä, mene ihmeessä.

Be First to Post Comment !
Post a comment

Kommentit ovat parhautta. Jättäisitkö käynnistäsi pienen merkinnän?