Wednesday, 16 October 2019

Rückbildung on vakuutuksen lahja äideille

Kuva: Pixabay
Selkää särkee, hartioita pakottaa, lonkat vinkuvat ja jalkapohjatkin tuntuvat oudoilta. Täytyy sanoa, että ensimmäiset kuukaudet vauvan kanssa ovat olleet fyysisesti haastavampia kuin koko raskausaika. Ajoittain olen ollut ihan romuna ja lapsuuden balettitunneilta asti rakennettu korsetti on hävinnyt raskauden myötä.

Onneksi sitä on päässyt rakentamaan uudelleen Rückbildung -kurssilla tai kuten minä sanon, äitijumpassa.

Ensimmäinen Rückbildung kokemukseni on ensimmäiseltä Kölnin talvelta. Olin aamulla aikaisin hereillä ja ajattelin reippaana tyttönä käydä jumpassa ennen töihin menoa. Tunnilla vallitsi kummallinen tunnelma. Naiset valittelivat liikkeiden välissä sitä sun tätä ja tunnin loputtua minulta kysyttiin, olivatko minunkin lapseni liikuntakeskuksen lastenhoidossa. Ja minä että ei minulla ole lapsia ja jumppaamaanhan tänne on tultu.

Kotona kämppikseni selvitti, että kyseessä ei ollut selkätunti, kuten minä olin nimestä päätellyt,  vaan palautusjumppa raskauden jälkeen.

En mennyt kurssille uudestaan.
Kuva: Pixabay
Tänä vuonna tuli viimein ajankohtaiseksi hakeutua kurssille ihan oikein perustein. Rückbildung on vakuutuksen maksama lahja tuoreille äideille. Saksassa on huomattu, miten monilla ikääntyvillä naisilla on ongelmia korsetin ja lantionpohjanlihasten kanssa, ja siksi naisia halutaan tukea synnytyksestä toipumisessa. 

Kurssi ja sen onnistuminen ovat hyvin paljon vetäjästä kiinni. Kursseja pitävät kätilöt ja liikunnanohjaajat, ja omani oli kätilöni vetämä. Se pidettiin perhekeskuksessa, ja paikalla oli lastenhoito. On kursseja, joilla liikkeet tehdään vauvan kanssa, ja iltakursseja, jolloin beibit ovat isien kanssa kotona. Lastenhoito ja aamupäiväaika tuntuivat kuitenkin kivalta vaihtoehdolta. Valitettavasti poikani tarvitsee paljon virikkeitä tai ruokaa, joten jouduin joka tunti hyppäämään hänen luonaan, mikä  oli harmillista.

Kahdeksan viikkoa kestänyt kurssi oli kuin kehonhuoltotunti pilates-vaikutteilla. Painopiste oli keskivartaloa vahvistavissa liikkeissä yläselkää ja hartiaseutua unohtamatta mutta monesti töissä oli koko keho. Intensiteetti meni toistomäärien edelle, mutta silti tuli hiki. Useammin kuin kerran sain lihakseni kipeäksi vaikka tahti ei ollut tappava.

Apuvälineinä käytettiin kaikenlaista kepeistä ilmapalloihin - ilmapallon puhaltaminen oli ensimmäiselle kerralla oudon haastavaa. Monet liikkeet ovat sovellettavissa kotioloihin, ja Esther muistuttikin arjen tilanteista, joissa kannattaa hakea apua ja tukea lantionpohjasta asti. 

Ryhmämme oli hauska, tunnit leppoisia mutta tehokkaita ja kaikkia harmitti, että kurssi loppui. Viimeisenä liikkeenä pääsimme jo lankutukseen asti. Vaikka jossain vaiheessa vaikutti siltä, ettei palautuminen lähde liikkeelle ollenkaan, keho tuntuu taas enemmän omalta. Joogailen usein kotona iltaisin, kun lapsi nukkuu, mutta seuraavaksi ajattelin mennä kokeilemaan joogatuntia, jonne voi ottaa vauvan mukaan. Siinä lienee tarpeeksi virikettä tälle virkeälle pikkumiehellekin.

Lue myös:

Be First to Post Comment !
Post a comment

Kommentit ovat parhautta. Jättäisitkö käynnistäsi pienen merkinnän?