Marraskuun pimeys on muuttunut Kölnissä joulukuiseksi pimeydeksi, joten kaikki, mikä piristää ja tuo valoa, on erittäin tervetullutta. Olen viime vuosina alkanut pikku hiljaa kerryttää sisältöä joululaatikkoon, joten koristelutilanne saatiin hyvin nopeasti korjattua. Jos joulukuusta markkeeraavien oksien koristeet lisääntyvät tuttua vauhtia, niitä on ensi vuonna jo viisi!
Meillä ei ole vielä koskaan ollut omaa kuusta, sillä olemme joulupyhät aina jossain muualla kuin kotona. Mutta kuusenhavut tuovat ihanaa tunnelmaa, joten toteutin tänä vuonna saman kuin viime vuonna. Kukkakaupasta hankkimani kuusenoksanippu maksoi 2 euroa ja 50 senttiä ja oli jokaisen pennin arvoinen. Siitä riitti pilkottavaa, ja nyt on kodissa havuja ja kuusen tuoksua! Isoon lasimaljakkoon tungettuina oksat eivät myöskään varise, vink vink!
Perinteiseksi muodostunut adventtikynttelikkö tuli sekin nopeasti kasaan, mutta kaipaan siihen tänä vuonna jotain uutta. Kunhan ehdin joulutoreille, aion metsästää tarjottimella jotain, vaikka jonkin eläinhahmon.
Hiljattain hankkimani kirjainsetti muuttui hetkessä syntymäpäivätoivotuksesta jouluiseksi viestiksi. Virheostoksena viime vuonna pitämäni valosarja onkin juuri passeli sen kaveriksi. Sen verran pitää kaappeja vielä penkoa, sillä eräät jouluvalot ovat edelleen hukassa. Tähän aikaan vuodesta valoja ei voi olla liikaa.
Minun joulukuinen suosikkini on ehdottomasti keittiön ikkunan paperitähtilamppu. Ripustaminen oli miehen tehtävä, koska minä en yltä korkeaan ikkunaan. Mitä meinaatte, onko lamppu jo paikoillaan? Onneksi tässä on vielä monta adventtia ennen joulun h-hetkeä. Sitä ennen haluan vielä leipoa pipareita ja ehtiä juomaan yhden tai kaksi Glühweinia, ja siihen mennessä mies on jo täysin jouluradion kyllästämä.
ILOISTA JOULUNODOTUSTA KAIKILLE!
Lue myös:
Be First to Post Comment !
Post a Comment
Kommentit ovat parhautta. Jättäisitkö käynnistäsi pienen merkinnän?