Saksassa kun ollaan, on yksi asia, jota on vaikea välttää. Nimittäin jalkapallo. Bundesliigan kausi on pyörähtänyt käyntiin, mikä tarkoittaa, että naapurustossa huudetaan pari kertaa viikossa. Asun aivan hallitsevan mestarin, Borussia Dortmunin, fanipubin vieressä eikä minun tarvitse seurata pelin etenemistä netistä. Huudon voimakkuudesta ja sävystä kuulee, missä mennään. Bundesliigan lisäksi pelataan Mestareiden liigaa ja DFB-pokaali -pelejä ja vaikka miten montaa sarjaa, eli pallon potkinta ei rajoitu vain viikonloppuihin.
Saksan Bundesliigaa on pelattu kaudesta 1963-64 lähtien, mitä ennen oli toki pelattu alueellisia sarjoja. Wikipedia tietää kertoa myös, että vaikka Bundesliiga ei ole Euroopan rikkain sarja, sillä on eniten katsojia ja siellä tehdään enemmän maaleja kuin Euroopan muissa pääliigoissa. Ykkösbundesliigan ottelua seuraa paikan päällä keskimäärin 40 000 katsojaa. Toki stadionien koko vaihtelee suuresti, Hampurin Millentorille mahtuu 23 000 katsojaa, kun taas Borussia Dortmundin kotistadionilla voi olla jopa 81 000 katsojaa. Se onkin Bundesliigan suurin Stadion.
RheinEnergieStadion, Köln |
Se niistä luvuista, nyt asiaan. Olin pari viikkoa sitten itsekin stadionilla, tällä kertaa täällä Kölnissä. Fc Köln putosi viime kauden jälkeen 2. Bundesliigaan, jossa jatkaa myös Fc St Pauli jäätyään keväällä neljän maalin päähän sarjanoususta. Aina ei voi voittaa. Ystäväni oli hankkinut meille liput maanantai-iltana pelattuun otteluun. Myyjä oli erityisesti vielä varmistanut, haluammeko varmasti istua St Paulin kannattajien läheisyydessä. No todellakin!
Äänekkäin katsomonosa: Vieraskatsomo. |
Olihan meininki, sano! Stadionille mahtuu 45 200 katsojaa ja se oli täynnä. Pelipaikka sijaitsee urheilupuistossa keskustasta länteen ja jo kilometrejä ennen olivat kadunvarret täynnä paikalle vaeltavia, autotiet tukossa ja liikenteen jakajassa ratsupoliiseja. Köln on siitä hieno seura, että heillä on jopa omat chearleederit ja mitkäs muut ennen peliä raikuivatkaan kun tutut karnevaaliviisut. Tällä kertaa kentälle e lentänyt ylimääräisiä esineitä ja muutenkin katsomot olivat aika asiallisesti. Vieraskatsomo vaikutti äänekkäimmältä, mutta eivät punapaidat paljoa jälkeen jääneet.
Itse peli jäi lopulta aika keskinkertaiseksi ja päättyi 0-0. Täytyy myöntää, Köln oli parempi mutta St Paulin maalivahti oli mies paikallaan. Stadionilla harmittaa vain se, ettei tilanteita näe hidastettuna uudestaan vaan kaikki etenee kovin nopeasti. Toisaalta siten riittää puitavaa vielä pitkälle viikkoon, kun kaikki ovat pelin tapahtumista eri mieltä. Olenkin keskustellut jalkapallosta kaupan kassalla, U-bahnassa, rakennusmiehen kanssa yliopiston hississä ja tietysti armas kämppikseni joutuu kestämään analyysini aina pelipäivän jälkeen.
Maanantai-iltaan toi erityistä kutinaa se, että vuosikausia Pauleja valmentanut mies aloitti tänä kesänä Kölnin valmentajana. Ongelmissa paininut seura odottaa pelastajaa kaljupäästä, joka nosti Paulit pari vuotta sitten 1. liigaan. Historia kertoo myös, ettei Köln ole pitkään aikaan onnistunut voittamaan St Paulia. Tällaiset seurojen väliset omituisuudet tuppaavat olemaan yleisiä, lienee psykologista peliä.
Nyt on meneillään 1. Bundesliigan kuudes ja 2. liigan kahdeksas peli viikonloppu. Pauli otti takkiin eilen, Köln taas sinnitteli kauden toisen voittonsa. Lotta-baarissa pelien samanaikaisuuteen oli keksitty ratkaisu: Baarin takaosan screenillä pyöri St Paulin peli ja etuosan telkkareissa Kölnin. Äänten sekamelska oli hurmaava. Toiset juhlivat maaleja ja toiset karjuivat pettymystään. (St Pauli hävisi 3-0, mutta olut oli sentään hyvää.) Hetken hengähdystauon jälkeen näytettiin vielä illan 1. Bundesliigan peli.
Olipa kerran mies ja pallo ja siitä se sitten lähtikin. Eikä lopu ennen sarjojen jäämistä kesälomalle toukokuussa. Huoh.
Be First to Post Comment !
Post a Comment
Kommentit ovat parhautta. Jättäisitkö käynnistäsi pienen merkinnän?