Friday, 17 June 2016

Hajatelmia waarista

Waarilla oli aina prässit suorassa ja kengät tuoreessa lankissa. Lipaston alimmassa laatikossa Hankkijan lippis.

Waari ei olisi sanonut ”ja sitten me ryypättiin” mutta iloista oli hänen elämänsä mieskuoroissa.

Millainen oli se mies ja isä waarin takana? Olisi ollut hauska tutustua nuoreen Albiniin.

Onko vielä herrasmiehiä, jotka auttavat naiselle takin päälle, tervehtivät poski- ja käsisuudelmin, tarjoavat brändyä vaikka käsi tärisee jo, kiittävät kaikesta.

”Voi ryökäle, toi pitäis ampua” sai kuulla se, joka oli valokuvassa työntänyt päänsä eteen. Jokaiselle ystävälliselle ja hymyilevälle waari olisi jakanut omaisuutensa.

Kun itkee tarpeeksi paljon yhden päivän aikana, kuorii iho silmien alta, nenänpielet kesivät seuraavana päivänä.

Waari ei ymmärtänyt kirjaston konseptia. Sehän on huone täynnä omia kirjoja, joiden laina-ajat ovat ikuiset.

Waari joi kahvinsa mustana.

Harva isoäiti on esiintynyt Helsingin olympialaisten avajaisissa, harvan waari laulanut Vatikaanissa Paaville. Päässyt kaverikuvaan.

Waari kieltäytyi aamupuurosta ja lähti yksin, hiljaa ja anteeksipyytelemättä.

Lääkäri sanoi äidille: Hoida kaksosista se vahvempi, unohda tuo heikko rääpäle. Äidit eivät tottele, äidit rakastavat. Waarista tuli sisarussarjan vanhimmaksi elänyt veli.  

Waari tykkäsi kaikista, melkein niistäkin, joilla oli vääriä mielipiteitä.

Lempipuuhaani oli saada waari nauramaan. Se ei ollut vaikeaa.

Milloin joku on niin tuttu ja läpikatsottu, että unohtaa, miltä hän näyttää? Oliko waarilla tuollainen nenä? Minkä olemuksistaan muistaa myöhemmin, sen viimeisen ja kuihtuneen vai nuoremman ja elinvoimaisen?

Waarin muistokirjoituksen virsiteksti loppuu sanoihin ”kuljemme voitokkaina”.

Minussa ja waarissa yhteistä se, että tv-sarjojen juonissa tarvitsemme selitysapua mutta kirjat luemme kannesta kanteen.

Koko elämä kokoelmien kartuttamista. Mitä tavaroille tehdään, kun…?

Ei kelvannut waarille humpat ja viisut, ilolla lauloi koraalit ja veisut.

Suurin waarin aiheuttama skandaali oli naida itseään 11 vuotta vanhempi nainen ja pysyä naimisissa yli 50 vuotta.

Lapsenmielisten on taivasten valtakunta.

Voin tavata waarilan osoitteen etu- ja takaperin, vaikka joku kesken unien kysyisi.

Suru on aaltoja, jotka lyövät rantaan, kun päivä on kirkas.

Kotihoidossa hoitajattaria ja naapurinnaisia lappasi ovista ja ikkunoista. Waari taisi olla paratiisissaan.

Waarin taivaassa on isoäiti, siskot, veljet ja kuorokaverit, tarpeeksi puuta nikkaroitavaksi, erinomaiset tekstauskynät.

33 vuotta yhteistä elämää. Minun onneni oli saada ne.

Kiitos.



Be First to Post Comment !
Post a comment

Kommentit ovat parhautta. Jättäisitkö käynnistäsi pienen merkinnän?