Thursday 9 January 2020

Puolivuotias vauva ei nuku vaan hulisee

Meidän vauva on huomenna jo puolivuotias. Siis k-u-u-s-i kuukautta. Se tarkoittaa, että vauvavuotta on enää puolet jäljellä. Ajatus on ihana eikä vähintään siksi, että usein kuulee vuoden ikäisten nukkuvan yöt jo suurin piirtein kunnolla.

Tuo ajatus on johtotähteni, sillä meillä ei tällä hetkellä nukuta kovin hyvin

Nukkuminen oli teema, josta puhuimme miehen kanssa raskausaikana usein. Tarvitsemme molemmat paljon unta emmekä ole parhaimmillamme väsyneinä. Minut on kuitenkin yllättänyt positiivisesti se, miten vähälläkin unella pärjään. Olen koko syksyn toitottanut, miten hyvin olen tullut toimeen rikkonaisten öiden kanssa. Asia on helpottanut myös se, että olen aamuihminen, joten minun ei ole vaikeuksia nousta aamuisin olohuoneeseen viihdyttämään vauvaa.

Toki siis näin siinä tapauksessa, että olen saanut yöllä nukkua edes jonkun verran syvää unta.  Eikä aina olisi niin pimeää kuin nyt. Valitettavasti uni on viime aikoina jäänyt haaveeksi, ja voin rehellisesti tunnustaa, että väsyttää. 
Olen periaatteessa sitä mieltä, että lapsen tulee nukkua omassa sängyssään. Sairaalassa kuitenkin painotettiin sitä, ettei pienen vauvan tarvitse pärjätä yksin vaan hän saa mielellään nukkua vanhempien vieressä. Toivo tuntuu nukkuvan edelleen parhaiten kainalossa, mutta yritän saada hänet siirtymään omaan sänkyynsä myös yöllä. Tottumuksien muuttaminen on hankalaa ja olenkin nyt vähän löysännyt petikuria. Juuri tällä hetkellä hän ei tule toimeen itsensä ja maailman kanssa, joten muutokset eivät ole hyväksi.

Mies nukkuu monina öinä työhuoneessa, koska töiden takia on pakko saada tarpeeksi unta eikä tulla herätetyksi parin tunnin välein. On toki niitäkin öitä, joiden jälkeen mies kysyy, imetinkö lainkaan, sillä hän ei huomannut mitään. Viimeisen viikon ajan yöt ovat keskeytyneet niin kovaäänisesti ja sängyssä on ollut sellainen nuhjaaja, että naapuritkin ovat heränneet.

Joskus mies ottaa aamuaktiivisen vauvan hoteisiinsa, ja minä saan nukkua vähän edes aamun tunteina.
Toivo nukkui syksyn heräillen öisin 2-4 tunnin välein. Yleensä yössä oli yksi pidempi jakso ja aamulla uni saattoi venyä lähemmäs seitsemää. Joulukuussa olimme kaikki flunssassa ja jo silloin yörytmi alkoi tihentyä. Joulureissun yöt olivat vieraassa paikassa katastrofaalisia, ja viimeisen viikon ajan ei kotonakaan ole nukuttu hyvin.

Asia on nimittäin niin, että nuori herra on päättänyt olla haluamatta nukahtaa iltaisin. Venkoilun jälkeen olen tajunnut, miten helpolla olemme viime kuukaudet päässeet. Yhtenä iltana nukahtamiseen meni lähes kaksi tuntia. Vauva torkahti lopulta kantoreppuun, mistä siirsimme hänet omaan sänkyyn. Positiivista oli se, että Toivo nukkui nukahtamisensa jälkeen neljä tuntia putkeen. Sen jälkeen tissiteltiinkin puolihereillä pitkään ja loppuyö meni tunnin sykleissä niin, että ehdin aina nähdä uutta unta, kun minut taas potkittiin hereille.

Ja kun yö on ollut huono, päivällä ei voi odottaa hyväntuulista vauvaseuraa.

Eilen päätimme jättää iltapuuron väliin ja antaa vauvan juoda pulloa ennen nukkuma-aikaa, kuten ennen. Kokeilimme myös aikaisempaa nukkumaanmenoaikaa. Lopputulos: vauva nukahti huutamatta klo 19.10. Yö menikin hyvin noin klo 02 asti, mutta siitä eteenpäin oli yhtä sirkusta ja klo 05 vauva päätti, että itse asiassa nukkuminen on ylipäänsä turhaa. Jonkun pätkän vielä torkahdimme, mutta aika vähiin uni taas jäi.
Onneksi olen tähän mennessä jo oppinut, että kaikki on kausittaista, ja tämäkin vaihe mennee ohi. Hieman kyllä masennuin, kun satuin lukemaan, että puolivuotias vauva pärjää jo yön ilman syömistä ja saattaa nukkua jopa 7-8 tuntia putkeen. In my dreams.

No niin, valittaminen sikseen. On nimittäin myös totta, että Toivo tuntuu oppivan joka päivä jotain uutta. Ryömiminen on vain ajan kysymys, kädet tutkivat ympäristöään jatkuvasti tarkemmin eikä pyykkiteline ole enää turvassa. Ei siis mikään ihme, että nyt ei ole muiden muutosten aika ja kaikkea uutta täytyy sulatella öisin.

Miten teillä ovat vauvat nukkuneet tai nukkuvat?
2 comments on "Puolivuotias vauva ei nuku vaan hulisee"
  1. Voimia teille! Jos lohduttaa, niin meidän Toivonen ei nukkunut täysiä öitä ennen kuin yli 2-vuotiaana, ja päikkärit olivat vasta siinä iässä kahden tunnin mittaisia. Se oli ihanaa aikaa, kun oli vielä kotiäitinä ja sai nukkua ne samat päikyt ja kahvi päälle! Vauvavuotena, never.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Huh, saa nähdä, miten kauan menee kokonaisiin öihin. Viime aikoina on helpottanut se, että olemme alkaneet jakaa yöt niin, että olemme vuorotellen vahtivuorossa. Näin kumpikin saa joka yö ainakin yhden pitkän unipätkän, ja se on kyllä pelastanut tämän kirjotusrupeaman.

      Delete

Kommentit ovat parhautta. Jättäisitkö käynnistäsi pienen merkinnän?