Sunday, 27 November 2016

Päivä Düsseldorfissa - uhka vai mahdollisuus?

Jos sinun pitäisi kuvailla Düsseldorf parilla sanalla, mitä tulee mieleen? Düsseldorfin lentoasema?
Niinpä. Mutta Köln? Aivan: Kölnin tuomiokirkko, Rein, roomalaiset ja keskiaika, ehkä myös saksalainen poliisisarja Tatort.

Olen asunut Kölnissä viisi vuotta ja kahdeksan kuukautta ja eilen koitti se päivä, jolloin menin Düsseldorfiin. Toki ajan säännöllisesti junalla sen läpi, sillä Düsseldorfin kentältä on lähin suora yhteys Helsinkiin. Mutta ennen eilistä olin piipahtanut siellä vain kerran pikaisella työmatkalla, mikä ei jättänyt sen suurempia muistikuvia.

Kerrataanpa faktat. Köln on Saksan 4. suurin kaupunki, joka on perustettu roomalaiskaudella 38 eaa. Kaupungin oikeudet se sai vajaat sata vuotta myöhemmin. Tuomiokirkon rakentaminen alkoi 1200-luvulla ja valmistuessaan vuonna 1880 se oli maailman korkein rakennus. 

Düsseldorf on perustettu 600-700 -luvuilla, Reinin varteen sekin. Kaupungissa on 580 000 asukasta mutta sitä ympäröivällä metropolialueella lähes 3 miljoonaa. Ruhrin alue, tiedättehän. Düsseldorfissa on Länsi-Euroopan suurin japanilaisyhteisö, ja kaupungista tehtiin NRW:n pääkaupunki vuonna 1946.

Kölnin ja Düsseldorfin välisessä kamppailussa on kyse Turku-Tampere -linjasta. Vastakkain ovat vanha historiallinen kulttuurikaupunki ja uusi rikas teollisuuden keskus. Köln on Berliinin ohella Saksan mediamaailman keskus ja yliopisto on varustettu Exellence-statuksella. Düsseldorfissa puhuu bisnes. Kaupunkiin on keskittynyt Saksan mainosala, tietoliikenneala ja myös paljon pankkitoimintaa. Ja tämä näkyy.

Kölniin tulijat odottavat historiallisia nähtävyyksiä ja keskustan pikkukujia - Düsseldorfiin mennään shoppailemaan merkkiliikkeisiin ja timanttikauppoihin, joihin minua ei kirpparivaatteissani varmaan edes päästettäisi sisään. Molemmissa kaupungeissa vietetään karnevaaleja mutta vain Kölnillä on jalkapallojoukkue Bundesliigassa. Kyllähän näitä painavia eroja löytyy, kun vähän kaivaa.

Päätin eilen, että menen kaupunkiin avoimin mielin ja unohdan kaupunkien väliset kaunat hetkeksi.
Junamatka Kölnistä Düsseldorfiin kestää alle puoli tuntia. Olin varustautunut retkelle takeaway-kahvilla mutta onneksi seuralaisella oli turistikartta ja sen toisella puolella lista suositelluista kohteista. Se, että Düsseldorfissa puhuu raha, tarkoittaa nimittäin myös rahaa taiteelle ja taiteen tukemista. Kaupungissa on tietääkseni hyvä taideakatemia ja keskusta-alueella on monia mielenkiintoisia taidemuseoita. Kiersin niistä eilen kaksi.

Aloitimme kohteesta K21 Ständehaus. Vanha talo sisältää modernin sisustan ja täydellisen tilan sukeltaa maailmasta toiseen. Talon huoneet oli täytetty installaatioilla. Katsoja käveli maailmasta toiseen: Yksi huone oli täytetty peileillä, joiden sekaan pääsi rakennustelineitä pitkin. Toinen tarjosi aikamatkan jonnekin viime vuosisadan alkuun. Yhdessä oltiin hämähäkin verkon sisällä, kolmannessa pyöri mielenkiintoinen animaatioelokuva.

Ehdottomasti hauskin taidepläjäys tuli Puolasta. Christian Jankowski oli kutsunut maajoukkueen painonnostajat testaamaan historian painoa ja kokeilemaan, voiko sitä siirtää. Kymmenen hengen porukka kiersi kuuluisia monumentteja ja yritti punnertaa niitä maasta irti. Taustalla urheiluselostaja kommentoi tilannetta ja kertoi sekaan monumentin historiasta. Ihan hullua ja samalla niin antoisaa.
Parituntisen kierroksen jälkeen suuntasimme Düsseldorfin vanhaan kaupunkiin ja joulumarkkinoille. Emme itse ehtineet jouluun asti vaan pysähdyimme lounaalle Carlsplatzin ruokatorille. Ympäri vuoden auki olevalla torilla oli niin ruokakojuja kuin myyntipisteitäkin sekä hyvä meno. Päädyimme grilliosastolle, koska seuralainen halusi makkaraa. Ruokatauon jälkeen kävelimme joulutorin läpi kohti seuraavaa museota. Düsseldorfin joulutorilla seisoo muuten norjalainen joulukuusi, jonka lahjoittaa ystävyyskaupunki Lillehammer.

Toinen museokohteemme oli K20 Grappeplatz, jossa oli esillä nykytaidetta ja vaihtuvana näyttelynä  kokoelma Düsseldorfin kuuluisan taidevaikuttajan Konrad Fischerin arkistoista. Joko kaupunki alkoi väsyttää tai sitten tarjonta oli liian tuttua (Picassoja jne), sillä kävelimme talon läpi varsin nopeasti. Mielenkiintoisin osio oli juuri tuo Fischerien arkisto - ja museokauppa oli hyvä.

Pienen hengitystauon jälkeen päätimme sukeltaa ostoskeskustaan. Ensinnäkin täytyy sanoa, että keskustan katukuva on aika karu. Vanhojen kirkkojen ympärillä on sodanjälkeisiä uudisrakennuksia ja uusia firmojen ja pankkien lasitornitaloja. Ostoskatuja halkovat monikaistaiset autotiet, jotka ovat täynnä katumaastureita ja mersuja. Kaikkialla on blinblingiä, vaikka nauratti kovasti se, että pääostoskadun yläpuolella tornissa loistaa iso punainen Persil-teksti. Olkaa miten fiinejä tahansa, pyykinpesuainetta tarvitsevat kaikki.

Koska liikkeellä oli paljon väkeä jouluostelemassa mutta joka paikassa autoja ja kävelijöitä, oranssipukuiset nuoret ohjasivat liikennevaloristeyksessä niin kävelijöiden kuin autojenkin toimintaa. Valitan aina siitä, miten täynnä Kölnin ostoskadut ovat. Mutta ne ovat kävelykatuja eikä siellä tarvitse pelätä sitä, että merkkiauto kurvaa päälle.
Düsseldorfissa on tosiaan lavea tarjonta muodin huipulta; monet merkkiliikkeet eivät sanoneet minulle mitään. Kölnissä ei olisi ostovoimaa tuhansien eurojen käsilaukuille. Hetken päällistelyn jälkeen päätimme, että kyllä tämä nyt on nähty. Seikkailimme japanilaiskorttelien läpi rautatieasemalle ja lähdimme kotiin. Kölnissä vastassa oli vähemmän merkkivaatteita ja -liikkeitä mutta iloisemman oloiset ihmiset. Mekin aloitimme palautumisen kodin lähimmältä joulutorilta. Glühwein-kausi on avattu!

Düsseldorf tarjosi mielenkiintoisen taidepläjäyksen mutta muuten en lämmennyt kaupungille. Täytynee tehdä uusi yritys kesällä, jolloin kaikki kaupungit ovat parhaimmillaan. Tai sitten kölniläisten propaganda on tehonnut ja minustakin on tullut nurkkakuntainen. Onhan se rikkaus, että vierekkäin on näinkin erilaiset kaupungit, sillä silloin jokaiselle löytyy jotakin. En silti vaihtaisi kotikaupunkia tuonne pohjoisemmaksi, ellei olisi ihan pakko. Sori Düsseldorf.
Be First to Post Comment !
Post a comment

Kommentit ovat parhautta. Jättäisitkö käynnistäsi pienen merkinnän?