Iloista joulunodotusta!

Kölnin syksy on ollut pitkä ja leuto, ja marraskuun pimeys ja kalseus ovat iskeneet vasta viime aikoina. Yhden black fridayn sijaan pimeitä päiviä on tuntunut olevan joka viikko. Kiireiden keskellä pesemättä jääneet ikkunat lisäävät harmauden tuntua, joten on onni, että pimeys laskeutuu niin aikaisin, sillä sotkuja ei näin huomaa.

Tänään alkanut joulukuu ja joulunodotus alkavat siis juuri sopivasti, kun mikään muu ei enää tunnu auttavan tässä loppusyksyn synkkyydessä.

Viimeistään Saksa on tehnyt minusta totaalisen jouluihmisen. Kuten hyvin tiedätte, rakastan perinteitä, joten joulun laittamisesta tulee joka vuosi helpompaa, kun asioiden tulee olla aina samalla tavalla. Toki joulukoristeita tulee lisää ja jotain uuttakin on kiva kokeilla, mutta meillä pidetään kiinni muutamista perinteistä.

Tämä on nyt neljäs joulumme tässä asunnossa.

Jo ensimmäisenä vuonna aloitimme kaksi perinnettä. Vanhempani olivat ensimmäisen adventin  Kölnissä joulutoreilemassa ja lahjoittivat keittiömme ikkunaan kauniin paperitähden. Tänä vuonna ripustamisen yhteydessä huomattiin palanut lamppu, mutta tänään tähti loistaa valoaan tähän jälleen niin harmaaseen päivään.

Meillä on myös tapana tehdä toisillemme joulukalenteri. Mies saa parittomat ja minä parilliset päivä, ja lahjastressiä ei tule, kun toista voi ilahduttaa pienin lahjoin koko kuukauden. Toki mukana on muutama isompikin juttu, kuten vaikka lahjakortti, mutta viime vuonna sain esimerkiksi salmiakkia, kynsilakkaa ja hauskoja muistilappuja.

Viime vuonna minä olisin jo luopunut kalenterista, mutta mies halusi jatkaa, ja tänä vuonna olin valmistautunut paremmin kuin vielä koskaan ja kerännyt pieniä yllätyksiä jo pitkin syksyä.

Hieman tosin piti jännittää, ehtiikö toinen tonttu saada osuuttaan valmiiksi, sillä eilen kalenteri näytti vielä kovin vajaalta. Mutta yön aikana joulukalenterilaatikkoon oli ilmestynyt myös parillisia paperipusseja. 

Ostin viime vuonna monikäyttöisen kirjainsarjan, josta saa hauskoja sloganeita seinälle roikkumaan. Se on palvellut jo muutamat syntymäpäivät ja joulun, ja tänäkin vuonna keittiön String-hylly sai  oman joulutervehdyksensä.

Meillä ei ole vielä koskaan ollut joulukuusta, vaan olen menneinä vuosina asetellut ja koristellut kuusenoksia suureen maljakkoon. Tänä vuonna kävin jo ostamassa kuusen: se on noin 30 senttiä korkea ruukkukasvi, johon mahtuu muutama koriste. Puu etsii vielä paikkaansa, sillä odotamme olohuoneeseen uutta lipastoa. Ehkäpä jo ensi vuonna hankimme jo ihan kunnon kuusen, kun tänä vuonna harjoitellaan tämän minin kanssa.

Sitten vain jouluradio soimaan taustalle ja kynttilät palamaan. Eiköhän näillä valmisteluilla pääse jo joulun makuun.

Mitkä koristeet ja perinteet tekevät sinulle joulun?

Iloista joulunodotusta kaikille!

Lue myös:

Joulu tuli taloon

Jouluinen koti