Thursday 2 March 2017

Näin minusta tuli hottis


Herätyskello soi klo 06, mutta olen jo aikaisemmin hereillä, sillä minua jännittää. Kello 6.30 pyöräilen tuulen läpi kohti jumppasalia. Kello on 07 ja edessäni on tunti itsensä kiduttamista +38 asteisessa salissa. Onko tässä mitään järkeä? Kenen idea tämä oli?

Vastaus on lyhyt: omani.

Asiahan on niin, että olen aina liikkunut paljon. Lapsuus oli täynnä kaikkia peruslajeja ja -aktiviteettejä sekä 13 vuotta tanssitreenejä. Opiskeluaikoina kävin monta vuotta ahkerasti kuntosalilla ja jumpissa ja toimin lopulta viisi vuotta ryhmäliikunnanohjaajana. Saksassakin kävin alkuaikoina pumppailemassa, mutta viime vuodet liikuntainnostus on laantunut.

Voin kertoa teille miksi.

Tapasin miehen ja aloin seurustella.
No, ihan näin yksinkertainen ei asia ole. Elämä on viime vuosina muuttunut kiireiseksi. Iltoihin on tullut erinäisiä opetustöitä, aamulenkit ovat jääneet kirjoittamisen takia ja jossain välissä pitäisi ihan ollakin vaan. Liikuntaan käytetty aika on pois jostain muusta, eikä endorfiineja muista jossain vaiheessa enää edes kaivata.

Ei voi kuin ihmetellä, miten nopeasti ihminen tottuu säännölliseen liikuntaan ja miten nopeasti siitä myös oppii pois. Ja miten vaikeaa on löytää rutiini uudelleen.

Lehdissä näkee jatkuvasti juttuja siitä, miten perheelliset ihmiset rehkivät jumpissa kukonlaulun aikaan tai myöhäiseen yöhön, jotta liikunta-aika ei ole pois perheeltä. Mutta onko kaikkinainen rehkiminen ja sinne tänne repiminen sittenkään kovin terveellistä? Elämme suoritusyhteiskunnassa.

Joo, kyllä ei olla enää bikinikunnossa kahden vuoden erittäin epäsäännöllisen liikkumisen jälkeen. Mutta tarvitseeko sitä ollakaan? Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän alan arvostaa liikunnan tuomaa hyvää oloa ja terveyttä. Minusta ei varmasti koskaan tule maratoonaria, mutta riittää, että selkä voi niin hyvin, että arki sujuu, raput jaksaa nousta puuskuttamatta eikä työmatkapyöräily tunnu missään.

Maratoonareista puheen ollen avasin hot jooga -salin oven tänä aamuna kello 07, koska olin tukemassa maratoonariystävää.

Ensimmäinen hot jooga -tuntini tapahtui kaksi vuotta sitten New Yorkissa. Amerikkalainen ystävä teki markkinointia joogastudiolle, joten hän sai ottaa minut mukaansa tunnille. Sekin oli aikainen aamutunti, mutta kesti täydet 90 minuuttia. Ohjaajana toimi iso musta nainen, jolla oli mahtava puhetyyli. Samaan aikaan kun ajattelin kuolevani tai vähintään oksentavani, hän höpötti ohjauksen seassa juttuja New Yorkista, erilaisista turistikohteista ja ostospaikoista.

En kuollut enkä oksentanut, vaan tunnin jälkeen ja seuraavat kaksi päivää oli niin hyvä olo, että halusin saada sitä lisää.

Annoimme  aktiivijuoksijaystävälle viime vuonna syntymäpäivälahjaksi lahjakortin hot joogaan, sillä erilaiset lajit tukevat maratonille valmistautumista. Intomielisenä lupasin lähteä seuraksi. Ystävä käy yleensä lenkeillä aamuisin, joten hän halusi joogaankin ennen töihin menoa. Suostuin, mutta toivoin koko eilisillan, että studio peruuttaisi tunnin vähäisen osallistujamäärän takia.

Sen sijaan tulikin viesti, jossa minut, "Rakas hottis", toivotettiin tervetulleeksi aamun tunnille.

Meitä osallistujia oli viisi, ja normaalisti 90 minuuttinen ohjelma oli tiivistetty 60 minuuttiin. Tällä kertaa tiesin odottaa hirveää oloa ja hien virtaa, mutta sessio ei ollut ollenkaan paha. Hiki tuli, mutta tunti oli nopeampi eikä niin intensiivinen kuin viimeksi. Nälkäkin tuli, ja sitä paikkaamaan odotti kotona miehen valmistama pinaattismoothie.

Kamalinta oli huomata, miten ihminen jäykistyy, jos ei säännöllisesti kiusaa itseään.

Tunnin jälkeinen olo oli sekoitus euforiaa ja rentoilua. Voittajafiilis. Kuvaa ei nyt ole, kun niistä tuli niin epätarkkoja. Postaan kuvan sitten niistä bikineistä, jos sinne asti päästään (not).

Etsin jo kalenterista ajan seuraavaa tuntia varten. Katsotaan, täytyykö tutustumisjakson jälkeen hankkia kurssikortti hottikseksi. Kallistahan se on, mutta näin lukukausilomalla on tavoitteena saada itsensä endorfiinikoukkuun, jotta liikkuminen jatkuu vastaisuudessakin. Näköjään liikunta on aikataulutettava kalenteriin yhtä tarkasti kuin muutkin menot, vaikka suorittamaan ei lähtisikään.

Liikunnaniloa ja reipasta kevätmieltä teille kaikille!

10 comments on "Näin minusta tuli hottis"
  1. Hotjooga aamutuimaan kuulostaa kyllä utopistiselta tavalta, jota harrastaisin unelmaelämässäni. Ymmärrän siis viehätyksen ja äänestän hottisharrastuksen jatkoon, jos se vielä kokeilujakson jälkeen kiinnostaa. ;)

    On kyllä kummallista, kuinka helposti liikuntarutiineistakin oppii pois, vaikka liikkuminen piristää mielialaa paremmin kuin mikään. Kaikista pahin on se noidanpyörä, kun kiireen takia karsii liikkumista, vaikka juuri treenistä saisi tarvittavaa lisäenergiaa ja muuta ajateltavaa. NImim. terveisiä täältä kuukausiksi venyneeltä treenitauolta...

    ReplyDelete
    Replies
    1. No äläpä muuta sano! Ja aloittaminenkin on aina olevinaan niin vaikeaa, kun ensin kipeytyvät paikat, sitten tulee jotain muuta ja vielä flunssa - ja tauko vain venyyyy....
      Käyn nyt pari kertaa vielä kokeilemassa ja katsotaan sitten, kuinka pitkäaikainen hottis minusta sukeutuu ;)

      Delete
  2. Viime talvena alettiin käydä hot yogassa, kun Maltan talvi on niin purevan kylmä ja oli todella ihanaa käydä hikoilemassa puolitoista tuntia :) Sitten kun oli kunnolla lämmennyt luihin ja ytimiin asti, koko illan pysyi lämpimänä hyisessä asunnossakin. Tosin tykkään tuosta hot yogasta tosiaan vain silloin, kun muuten on oikein kylmä - nyt tekee jo kutaa joogata mieluummin ulkotiloissa meren rannalla :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hot jooga on kyllä varmasti enemmän talvilaji kuin kesä. En tiedä, huvittaisiko lämpimästä ilmasta mennä sisälle kuumaan saliin. Toisaalta teillä siellä on varmaan kesällä niin lämmintä, että voi vetää ihan omat hot joogat ulkona terassilla :)

      Delete
  3. Oikein paljon kiitoksia tästä kirjoituksesta, onneksi näin sen jo päivällä! Aloitin nimittäin maanantaina kolmen kuukauden tauon (jalkaleikkauksen ja flunssien ja sun muitten selittelyitten takia) jälkeen taas juoksemisen, ja tälle päivälle olin jo keksinyt selittelyjä, minkä takia juuri tänään en pääse taas lenkille. Ja sitten luin sun kirjoituksen, ja ajattelin "nii-iin..." Koska minä tosiaan en ole aamuihmisiä, pitää illalla liikkua. Ja näin tulin kotiin, laitoin lenkkarit jalkaan ja juoksiessani mietin jo, miten kirjoitan sulle sitten kiitokset siintä, että sain kokea tänään ihanan lenkin! Eli: kiitos :-)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mahtavaa Eeva! Hauska, että kirjoitukseni onnistui potkimaan sinut lenkille :D
      Tsemppiä polven kuntoutukseen!

      Delete
  4. Joskus muinoin olin se ihminen, joka rynnisti salille ennen kellokortin leimaamista. Sitten siirryin vapaaseen työaikaan ja kaikki ryhti meni :-) Mutta piti siis sanomani, että minäkin kokeilin hot joogaa yhdessä vaiheessa. Kun synnytyksestä oli kulunut kaksi kuukautta, olin repimässä joogasalin ovenkahvaa. Olin hankkinut halvalla kymmenen kerran kortin ja käytin sen, mutta enempää en halunnut. 90 minuuttia oli jotenkin tolkuttoman pitkä ja raskas aika enkä myöskään tykännyt siitä fiiliksestä, että vaatteista voi vääntää noroina hikeä. Tavallinen jooga sopii minulle paremmin. Kun vain jaksaisi rullata maton auki ja klikata sovelluksen päälle, eh.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Huh, no oletpa ollut reipas, kun noin pian lapsen pykäämisen jälkeen olet jo jaksanut lähteä hikoilemaan!
      Mä taas tykkään siitä fiiliksestä, kun hiki lentää. Tulee sellainen olo, että keho puhdistuu ja jotain lähtee liikkeelle. Mietin kuitenkin, että laji on sellainen, että sitä voisi tehdä kuureissa aina silloin tällöin mutta en ehkä ihan säännöllistä harrastusta tästä aloita.
      Ja kyllä, miten se kotona tekeminen voikin olla niin hankalaa, vaikka ei vaadi kuin maton avaamisen...!? :)

      Delete
  5. Kiitos hot jooga-vinkistä omalle uusien urheilulajien listalleni! Olen hot joogaa jo kokeillutkin, ja todennut saman kuin sinä: hyvä olo pysyy mukana vaikka miten kauan. Aamutunteja en ole vielä kokeillut, mutta kuulostaa kyllä täydelliseltä päivän avaukselta. Ehkä aamu-hot-jooga lasketaan uudeksi lajiksi uudenvuodenlupaustani ajatellen? :) Harmi vaan, että hot jooga ainakin täällä Amsterdamissa on melko hintavaa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kyllä, se oli ehdottomasti aikaisen herätyksen arvoinen tunti. Sovitaan, että se riittää uudeksi urhelulajiksi listallesi ;)
      Juuri tuo hinta hillitsee minullakin säännöllisemmän harrastamisen aloittamista. Teen nyt ensin 10 päivän koejakson ja katson sitten, otanko vielä lisätunteja.

      Delete

Kommentit ovat parhautta. Jättäisitkö käynnistäsi pienen merkinnän?