Wednesday, 29 November 2017

Vuoden 2017 uudet lastenkirjat

Suomessa tehdään kauniita, hassuja, syvällisiä, vauhdikkaita ja monitasoisia lastenkirjoja. Olen tänä vuonna ehtinyt tutustua kuvakirjatarjontaan valitettavan huonosti, mutta sen tiedän, että kotimainen kuvakirja voi hyvin. Rohkeita avauksia tulee erityisesti ruotsinkieliseltä puolelta ja pienistä kustantamoista, kuten Etana Editions ja Mini-kustannus.

Tämä postaus rajoittuu noin 6-10 -vuotiaille tarkoitettuihin sarjakirjoihin. Koska oma esikoiskirjani aloitti lastenkirjasarjan, olen lukenut suurella mielenkiinnolla, millaisia muita sarjoja ja hahmoja lastenkirjamaailmaan on syntynyt. Huomasin juuri, että kaikki tähän valitut kirjat ovat naispuolisten kirjoittamia, mikä on aivan puhdas sattuma. 

Näitä kirjoja suosittelen lämmöllä ja innolla!
Taru Viinikainen: Tiltu ja Lettu. Leikkimökin asukas, WSOY
Kuvitus: Oili Kokkonen

Ihastuttava, lastenkokoinen ja mielikuvitusta kutkuttava tarina! Taru Viinikaisen esikoislastenkirja kertoo Tiltusta ja Letusta, joiden isä on rakentanut pihaan hienon uuden leikkimökin. Äitiä stressaa, sillä puutarhasta puuttuu feng shui, ja tytöt päättävät leipoa äidille piristykseksi hiekkakakun. Leikkimökin uunista löytyy yllättäen ihan oikea suklaakakku ja pian sen omistajakin, nimittäin pertinjuntti, saapuu paikalle.

Alkaa muutaman tunnin kestävä vauhdikas seikkailu, jossa lukijalle selviää, millaista elämää pertinjuntit viettävät ja millaisin keinoin Tiltu ja Lettu muuttuvat taas takaisin tavallisiksi tytöiksi. Suklaakakku on nimittäin kasvattanut Tiltulle siivet ja Letulle hännän, mikä on ihan hauskaa mutta ei kuitenkaan toivottavaa.
Viinikaisen teksti on värikästä ja monitasoista. Tarinassa on herttainen kertojaääni, joka tuo siihen lämpimän sävyn. Tekstissä on hauskoja sanoja, kuten pertinjuntti ja kurttunakka,  ja sopivasti silmäniskuja myös aikuiselle lukijalle. Oili Kokkosen värilliset kuvat ovat kuin karkkeja ja kruunaavat kokonaisuuden, enkä ihmettele, että kirja on saanut huomiota. 

Elisa Nieminen: Lotta Torvinen ja salaperäisen käärön arvoitus, Myllylahti
kuvitus Harri István Mäki

Kesäloma alkaa ja perhe Torvinen sulloo itsensä matkailuauto-Salamaan ja suuntaa leirintäalueelle. Tänä vuonna ilmassa on kuitenkin jotain erilaista. Vaari on karannut hoitokodista ja liittyy lomailijoiden seuraan. Isä keskittyy viikon lopulla koittavaan grillimestarikilpailuun, jossa on luvassa huima rahapalkinto, eikä huomaa, miten epäilyttäviä henkilöitä muut leirintäalueen asukkaat ovat. Lotta ja hänen veljensä Leevi saavat mielekästä puuhaa alkaessaan selvittää, liittyykö joku leirintäalueen asukas poliisin etsimiin vankikarkureihin. Entä mikä on salaperäinen käärö? Selvitys johtaa lapset öiselle saarelle ja kiperiin tilanteisiin, mutta lopussa arvoitukset ratkeavat.
Elisa Niemisen esikoiskirja aloittaa kirjasarjan. Tilannekomiikkaa ja jännittäviä hetkiä sisältävä teos on kuin dekkari, jossa tapahtumat etenevät väärinkäsitysten mutta myös yöllisten hiippailujen kautta. Lapsilukijan kommentti oli, että tarinassa hauskinta on alku, jossa sullotaan eli pakataan tavaroita mutta isä ottaa mukaansa vain makkarapaketin ja radion, jotta voi kuunnella lomalla pesäpalloa. Kirjan piirrokset ovat Harri István Mäen käsialaa.

Kirja sopii kaikille huumorista, salapoliisisarjoista ja kesäisistä seikkailuista kiinnostuneille.


Vuokko Hurme: Kiepaus, S&S
Kuvitus: Susanna Iivanainen

Vuokko Hurmeen Kiepaus on erikoisin, omalaatuisin ja jännittävin lastenkirja, jonka olen hetkeen lukenut. Lenna on 8-vuotias tyttö, joka on kotoisin Kardumista. Kardum on kaupunki, joka jäi jäljelle, kun maailma joitain vuosikymmeniä sitten, silloin kun äiti ja isä olivat vielä lapsia, kääntyi nurinpäin. Jalkojen alla on taivas ja yläpuolella maa, josta repeilee silloin tällöin rakennuksia ja puita, jotka tippuvat taivaalle.

Lennan maailma on kotitalo, sillä hän ei ole vielä saanut lähteä vaijereille ja niiden avulla muihin taloihin ja paikkoihin. Siksi Lenna ja hänen pikkusiskonsa Rousku eivät ole elämänsä aikana nähneet montaakaan ihmistä. Mutta 8-vuotissyntymäpäivänä Lenna saa lähteä isän kanssa vaijereille ja kauppaan. Sinä samana kesänä tapahtuu paljon kaikenlaista hyvin pelottavaa. Kardumista alkaa loppua vesi, ja aikuisten on keksittävä asiaan ratkaisu. Lopulta Lennan koko perhe päätyy seikkailuun, jolla on onneksi onnellinen loppu. Ilmeisesti tarina saa vielä jatkoa, sillä teos on Huimaa-sarjan ensimmäinen osa. 
Kiepaus on lasten dystopia, joka esittelee maailman sellaisena, kuin se voisi joskus vielä olla. En tarkoita, että maailma koskaan kääntyisi, mutta puhdas juomavesi on häilyvä luonnonvara ja jos öljy loppuu, ei muoviakaan ole. Ravinnonkin kasvattaminen vaikeutuu, jos ilmasto lämpeää. Hurme on vienyt ajatusleikkinsä aivan loppuun asti; miten peseydytään, jos vettä ei ole? Millaisia ovat asunnot, joiden lattia on katto? Miltä keittiö näyttää, kun se on väärinpäin? Kaikki maallinen on lopulta kuitenkin sivuseikka sen rinnalla, mitä perhe ja välittäminen merkitsevät.

En suosittele kirjaa, sen jännityksen vuoksi, aivan perheen pienimmille, mutta 7-10 -vuotiaat se imaisee mukaansa ja pitää varmasti otteessaan. Tämän teoksen olisin mielelläni nähnyt Junior-Finlandia-ehdokkaana. 
Jo viime vuonna aloitetut suosikkisarjat ovat saaneet tänä vuonna jatkoa.

Paula Noronen: Tagli ja Telle. Tehtävä kauppakeskuksessa, Tammi 
kuvitus: Oili Kokkonen

Tiedän yhden 8-vuotiaan pojan, joka odotti tätä kirjaa kuin kuuta nousevaa, sillä sarjan ensimmäinen osa oli kuulemma aivan tosi hyvä. Tagli ja Telle ovat kaksi kekseliästä lasta, jotka asuvat kauppakeskuksen yläkerrassa. Äiti ja isä matkustavat ympäri maapalloa auttamassa uhanalaisia eläimiä ja vanhempien poissaollessa lapsista huolehtii kauppakeskuksen vartija Keimo. 
Sarjan ensimmäisessä osassa Tagli ja Telle perustivat etsivätoimiston, ja tässä toisessa osassa sille on taas käyttöä. Kauppakeskuksessa liikuskelee voro, jonka mukaan tarttuu kummallisia asioita, kuten nakkeja ja kuumavesipulloja. Tagli ja Telle löytävät pian johtolangan ja tukun epäiltyjä, mutta kuka heistä oikein on salaperäinen varas? Erilaisia käänteitä ja moninaisia kikkailuja sisältävä teos päättyy yhteisiin kakkukesteihin.

Norosen teos on kuin vauhdikas elokuva tai tv-sarja. Kohtaukset leikkautuvat nopeasti toisiin, ja Oili Kokkosen värikuvitus on niin hauska ja ilmeikäs, että lukija voisi kuvitella olevansa sisällä tarinassa. Tämän teossarjan uskoisi iskevän myös poikiin, jotka eivät muuten lue. Telle on kylmähermoinen hurjastelija ja Tagli taas keksijänero, jolta löytyy ratkaisu tai laite tilanteeseen kuin tilanteeseen.  Kaiken yllä häärää puhuva papukaija Seppo. Uskon, että seuraavallekin osalle on jo kova tilaus. 


Hannele Lampela: Prinsessa Pikkiriikin talvi 
kuvitus:Ninka Reittu

"Prinsessa Pikkiriikki on mitä ihanin, tuhmin ja kiltein tyttö, joka maailmassa asustaa, ja jos sinä et usko, että voi olla kiltti ja tuhma yhtä aikaa, niin uskopa vain huviksesi kuitenkin - ei se ole ollenkaan vaikeaa. Pikkiriikille käy varsin usein niin, että kun hän yrittää olla kiltti ja noudattaa aikuisten keksimiä määräyksiä, hän menee sekaisin, ja onkin vahingossa tuhma."

Viime vuoden vekkuleimpia lastenkirjauutuuksia oli Hannele Lampelan esikoislastenkirja Prinsessa Pikkiriikki, joka esitteli omapäisen pikkutytön, joka uskoo mielikuvituksen voimaan. Yhdessä Makkara-koiran ja prinsessa Pöjöläisen kanssa tapahtuu pieniä suuria seikkailuja.

Jälleen kolmesta erillisestä tarinasta koostuvassa Pikkiriikin talvessa harmia aiheuttaa pikkuveli, joka sotkee leikit ja jonka Pikkiriikki haluaisi myydä kirpputorilla. Keskimmäsessä tarinassa nautitaan ensilumesta ja lasketaan lumiautolla hurjaa mäkeä. Kolmas kertomus käsittelee joulua. Pikkiriikki toivoo, että tuhmatkin saisivat lahjoja, ja lähtee Pöjöläisen kanssa jakamaan pikkulahjoja naapurustoon joulutontuiksi naamioituneina. 
Pikkiriikin ensimmäiset seikkailut olivat yllätyksellisemmät ja käänteissään huvittavammat kuin nämä talviset seikkailut, mutta molemmat kirjat ovat erittäin viihdyttäviä ja haluan jatkossakin kuulla Pikkiriikistä. Lampelan kieli on omanlaistaan, rytmiltään puhekielistä ja erityisesti ääneen lukuun sopivaa. Ninka Reitun värikuvitus on  ilmeikäs, tarkkalinjainen ja suloinen. Kuka voisi olla rakastamatta Prinsessa Pikkiriikkiä ja Makkara-koiraa!

Mitkä ovat omat suosikkisi vuodelta 2017?

***Kirjat saatu kustantamoista paitsi Kiepaus, jonka luin BookBeatissa.

Lue myös
Be First to Post Comment !
Post a comment

Kommentit ovat parhautta. Jättäisitkö käynnistäsi pienen merkinnän?