Friday 5 May 2017

Miten saat kustannussopimuksen?

En ole koskaan uskaltanut unelmoida kirjailijuudesta. Rakastan kieltä, kirjallisuutta ja kaikkea niihin liittyvää mutta julkaiseminen on niitä toisia varten. Opin viisivuotiaana lukemaan, ja kirjat ja kirjallisuus ovat sen jälkeen olleet suuren huvituksen ja innostuksen lähde, mutta myös pakopaikka. Kiitos vanhemmilleni siitä, että meillä laitettiin televisio kiinni silloin, kun kukaan ei katsonut sitä, ja kaivettiin kirjat esiin.

Minä luen kirjoja, opetan kieltä ja kirjallisuutta ja kriitikoin muiden kirjoja. Minä vain puurran ja ihailen kaukaa niitä, jotka ovat ylittäneet julkaisukynnyksen ja joilla siten on jotain sanottavaa. En ole koskaan edes yrittänyt kirjoittaa mitään pöytälaatikkoon, jos päiväkirjaa ei lasketa.

Ja siellä se nyt on, esikoiskirjani kustantamon virallisessa syyskatalogissa. Miten tässä näin kävi?


Olen miettinyt julkaisukynnyksen ylittämistä ja siihen liittyviä kysymyksiä paljon. Työni puolesta olen seurannut kustannusmaailmaa jo pitkään ja viime vuodet myös sillä silmällä, miten päästä itse mukaan. Harry Potterin käsikirjoitus sai aikoinaan monta hylkäyskirjettä, ennen kuin sarja otettiin julkaisuun, ja Peppi Pitkätossukin kustannettiin lopulta pitkin hampain. Emmi Itäranta on kertonut, että Teemestarin kirjaksi muotoutunut teos sai 14 hylkäystä, kunnes voitti kirjoituskilpailun ja päätyi maailmanmaineeseen, ainakin suomalaisesta näkökulmasta.

Näiden esimerkkien perusteella voi todeta, että vaikka teksti olisi kuinka hyvä, se saattaa olla aikaansa edellä, eikä perinteinen kustantamon väki uskalla tarttua siihen. Jatka hiomista ja odota.

Kustannussopimukseen johtavia syitä saattavat olla seuraavat:

1. Itse teos, joka on hiottua tekstiä, tyylillisesti ja kielellisesti sujuva sekä mielenkiintoinen, persoonallinen ja kokonaisuutena eheä. Kustantamoihin tulee niin paljon tekstiä, ettei puolivillaista kannata lähettää, vaan ainakin ensimmäisen kirjan kohdalla teoksen olisi syytä olla mahdollisimman valmis, ennen kuin sitä tarjoaa minnekään. Nykyään on olemassa monenlaisia palautepalveluita ja kirjoituskursseja, joita kannattaa hyödyntää ennen kuin yrittää onneaan. 

2. Kustantamon tarve juuri tälle tekstille eli oikea aika. Vaikka tarjottu teos olisi kuinka hyvä tahansa, tulee kustantamossa jonkun todeta, että "Tämä on juuri sitä, mitä meidän talomme kaipaa nyt". Teos voi olla uusi ja raikas tai sitten kustantamon kustannusohjelmassa on juuri sen mentävä aukko. Toisaalta teksti voi olla erinomainen, mutta jotain samanaiheista on juuri julkaistu, eli kustannusohjelmassa ei ole sille paikkaa. Kirjallisuudessa on myös aaltoja: Lapin sotaa käsittelevät kirjat keräävät lukijoita, joten niitä putkahtelee nyt joka kustantamosta. 

3. Tietysti kustannuspäätöksissä on (valitettavasti) kyse myös henkilökohtaisista mieltymyksistä: jonkun kustantamossa täytyy tykätä ja innostua tekstistä.  Kuinka usein olenkaan lukenut suomalaista romaania ja miettinyt, että tämä jää minulta nyt kesken, mutta jotainhan tässä on nähty, kun kerran kustannettukin on. Tämä ei ole tarkoitettu ylimieliseksi paremmuuden tunteen kokemukseksi, vaan esimerkiksi siitä, että makuja ja tyylejä on monia eikä kaikki ole kaikkia varten. 

Omasta lastenromaanistani voin sanoa sen verran, että se meni nauramalla sisään. Kuulemani mukaan kustantamon sihteerikkö oli alkanut lueskella tarinaani, ja kun työhuoneesta oli kaksi päivää kuulunut naurahtelua, oli muiden pakko kysyä, mitä siellä oikein luetaan. Teos naurettiin kustannustoimittajalle jonon ohi: Sain ensimmäisen vastauksen kaksi viikkoa käsikirjoituksen lähettämisen jälkeen ja lopullisen kustannuspäätöksen siitä kuukautta myöhemmin. 

4. Kustannuspäätöksissä on kyse myös tuurista ja onnenpotkusta, katso kohdat 2. ja 3. Oikean tekstin ja ihmisten pitää osua oikeaan aikaan ja paikkaan, ja sen jälkeen voi tapahtua. Olen sulatellut kustannussopimustani nyt puolisen vuotta enkä edelleenkään ymmärrä, miten tämä pääsi tapahtumaan ja vielä näin äkkiä. Tein tekstiä vuoden ja laitoin sen sitten eteenpäin. Kun kirja lokakuussa julkaistaan, tulee sen aloittamisesta kuluneeksi kaksi vuotta.
Kohti julkaisemista

Kirjoittamisella on lopulta vain vähän tekemistä inspiraation kanssa. Sen sijaan se on puurtamista ja ahkerointia, hikoilua, ärsyyntymistä, turhautumista ja sanojen hakemista. Pääasia on, että sitä tekee säännöllisesti. Kuten eräs entinen kollegani sanoi, haaveilijat ja tekijät ovat erikseen. Kirjoittaminen vaatii aikaa ja säntillisyyttä, aikatauluttamista, kalenteriin merkittyjä hetkiä ja muiden menojen perumista tekstin tieltä. Tilitin kirjan kirjoittamisprosessista aika tarkalleen tasan vuosi sitten täällä.

Kirjoittaminen kuormittaa myös lähipiiriä. Omia tekstejä kannattaa nimittäin näyttää ja luetuttaa muuallakin kuin kirjoituspiireissä. Kiusaa siis lähiympäristöäsi ja kinua palautetta. Itse luetutin käsikirjoituksen sen loppuvaiheessa perheelläni ja muutamilla ystävilläni. Kommentit olivat mielenkiintoisia, ja ne auttoivat näkemään tekstin sen ulkopuolelta. Lisäksi luin kässärin kesälomalla ääneen siskonlapsille ja ystäväperheen lapsille. Minun oli pakko nähdä lasten reaktiot, koska kyseessä on lastenkirja. Tätä taktiikkaa aion käyttää jatkossakin.

Ole siis valmis ottamaan palautetta vastaan ja keskustelemaan tekstistäsi. Kirjoittaminen on herkkä ja henkilökohtainen ala, ja aluksi on hyvin pelottavaa kuulla kommentteja omiin kirjoituksiin liittyen, mutta rakentava palaute kannattaa ottaa ilolla vastaan. Ristiriitainen palaute jos mikä auttaa omien valintojen perustelemisessa. Yksikään teksti ei synny tyhjiössä, ja monien romaanien takasivun kiitoksista löytyy pitkä lista teoksen esilukijoita. 

Työstä tekstiä järjestelmällisesti. Haudo, mietiskele ja istu sen päällä. Tämä on kirjoittamisen ärsyttävin ja piinallisin vaihe mutta valitettavasti se välttämättömin. En osaa sanoa, kuinka monta kertaa kirjoitin teoksen ennen kuin se tuli valmiiksi, mutta jokainen luku on hiottu kymmeniä kertoja. Lopullisessa teoksessa ei ole jäljellä montaa niistä lauseista, joista se sai alkunsa.

Lue kaikkea ja tuota paljon monenlaista tekstiä: kirjoita blogia, päiväkirjaa, kommentteja nettikeskusteluun, kirja-arvioita, pakinoita,  harrastusalan lehteen tai muistikirjaan. Pääasia, että operoit kielellä. Kirjoittamisen kanava täytyy pitää auki, sillä tekstiä ei yleensä tule, jos sitä houkuttelee esiin vain silloin tällöin. Yhden tekstin tuottaminen synnyttää ideoita toiseen, kun alitajunta pyörittää materiaalia.

Vaikka kustantamosta tulisi hylkäyskirje, on syytä tarkastella, minkälainen se on. Standardivastauksen saavat melkein kaikki, mutta jos viestiin on kirjoitettu jotain henkilökohtaisempaa, olet jo hyvällä tiellä. Hyväksymiskirjeen jälkeen seuraavaksi paras viesti on sellainen, jossa annetaan neuvoja ja vinkkejä teoksen kehittämiseen. Joku on siis nähnyt teoksen läpikäymisen vaivan ja näkee siinä niin paljon potentiaalia, että haluaa viedä sitä eteenpäin. Jatka hiomista.

Elä, hengitä ja nauti. Elämässä on niin paljon muutakin kuin kirjoittaminen ja kustannussopimus.
14 comments on "Miten saat kustannussopimuksen?"
  1. Hei, paljon onnea kustannussopimuksesta! Tosi hieno juttu! Täytyy hommata kirja sitten, kun se ilmestyy, kohta seitsemänvuotiaalle veljentytölleni. :)

    Tästä aiheesta oli muutenkin kiva lukea, koska onkohan toimittajaa, joka ei enemmän tai vähemmän salaa haaveilisi joskus kirjoittavansa kirjan? Vielä joskus... Tuo omien tekstien luetuttaminen muilla ja kritiikin ottaminen kiitollisena vastaan (vaikka sitä joutuu varmasti itse kukin opettelemaan) on kyllä ehdottomasti kaiken kirjoittamisen a ja o.

    ReplyDelete
  2. Kiitos! Olen edelleen yllättyneen hämmentynyt tapahtuneesta, mutta odotan innolla, mitä kirja tuo mukanaan. Toivottavasti sen siis joku löytää, jotta saan kirjoittaa myös kaikki suunnitellut jatko-osa :)
    Aika iso prosentti kirjailijoista on muuten toimittajia tai opettajan koulutuksen saaneita. Sen takana on varmaan kiinnostus kirjoittamiseen ja tekstien parissa työskentelyyn - mutta myös uteliaisuus.

    ReplyDelete
  3. Mika Kettunen6 May 2017 at 14:50

    inspiroiduin.

    ReplyDelete
  4. Hieno ja hyödyllinen teksti! Minulla on ollut samantyyppisiä kokemuksia, en vain ole niitä osannut näin hyvin pukea sanoiksi.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos Jussi! Teksti on yritys ymmärtää alaa, jonka toimintaa on välillä vaikea ymmärtää :)

      Delete
  5. Onnittelut! Kirjailijan työ on hirveän pitkäjänteistä, mutta aika koukuttavaa :-) Lukijoiden tavoittaminen voi viedä vähän aikaa, siinäkin saa olla kärsivällinen.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos onnitteluista :)
      Mulla on aika realistiset tavoitteet tämän kirjan kanssa. Olisi kiva, jos tulisi uusintapainoksia, mutta toivottavasti näkyvyyttä tulee edes sen verran, että saan kirjoittaa koko suunnitellun sarjan valmiiksi.

      Delete
  6. Voi miten kiinnostava ja kiva postaus! Ja paljon onnea kustannussopimuksen johdosta! Työ tekijänsä palkitsee! Olen itse miettinyt vähän samaa, lastenkirjaa, minulla on yksi idea hautumassa, mutta toistaiseksi vain päässä. Sinun kirjoituksesi rohkaisee minua viemään omaa ideaani eteenpäin. Mistä löysit teoksellesi kuvittajan, vai huolehtiko kustantaja siitä?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos Lotta! Etsimme kuvittajan yhdessä kustannustoimittajani kanssa, ja sain itse valita ja päättää, ketä hommaan pyydetään. Onnekkaasti toivelistani kärkinimi lupautui mukaan. Olen kuullut, että joissain isommissa kustantamoissa kuvittaja tulee kustantamon puolelta eikä kirjoittajalla välttämättä ole paljoa sanottavaa valinnassa. Kirjoittamisiloa :)

      Delete
  7. Tämä postaus meni heti kirjanmerkkeihin! Kiitos ja onnea kustannussopimuksesta! :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos Mari, mukavaa jos tekstistä on iloa ja hyötyä :)

      Delete
  8. Paljon onnea kustannussopimuksesta! Mielenkiintoinen ja hyödyllinen teksti, ja kiva kuulla myös tästä puolesta kirjoittajan elämää :)

    ReplyDelete
  9. Hyvää pohdintaa ja hyvin totta. Kaikki rakentuu kohdalle 1), mutta myös kohtien 2), 3) ja 4) on täytyttävä, jotta kirja päätyy kansiin.

    ReplyDelete

Kommentit ovat parhautta. Jättäisitkö käynnistäsi pienen merkinnän?