Saturday, 19 January 2019

Seksiklubit ja solariumit - saksalaisia kummallisuuksia

Olen asunut Saksassa nyt yli kahdeksan vuotta, mutta täällä on edelleen asioita, joita en lakkaa ihmettelemästä. Tässä kootut kummallisuudet. Kaikki mainitut esimerkit löytyvät meidän lähikortteleista täältä Kölnin keskusta-alueelta.

1. Tupakka-automaatit

Saksassa suhtaudutaan aika paljon rennommin alkoholiin kuin Suomessa, ja sitähän saa alkaa ostaa jo 16-vuotiaana. Samanlaisesta rentoudesta kertonevat nämä kaduilla seisovat tupakka-automaatit. Joku joskus sanoi, että ostaakseen niistä tupakkaa, tarvitaan henkkarit, mutta kaikki tutkimani automaatit toimivat ihan vain käteisellä, jos ylipäänsä vielä toimivat.
Saksahan on muutenkin onnistunut kiertämään tupakointilakeja hyvin. Kieltojen astuttua EU:n myötä voimaan, joistain baareista tehtiin tupakointibaareja, ja voilá! Tupakointi sai jatkua sisätiloissa aivan kuten ennenkin. Vasta viime vuosina Kölnistä on alkanut hävitä baarit, joissa saa tupakoida.

2. Sonnenstudiot eli solarium-keskukset

Lähes joka korttelistossa on oma solarium-keskuksensa, eli paikka, josta voi ostaa vain  pelkkiä solariumpalveluita. Kuka näissä oikein käy? Ja niin paljon, että ne kaikki kannattavat? Solariumeja löytyy Kölnistä lukuisia ja mieleeni hiipii aina välillä ajatus, jonka kerran kuulin.
Kölnissä on myös lukuisia peliluolia, joiden käyttäjistä ei ole tietoa. Huhtaan, että täällä toimii ilmeisesti tehokas mafia, joka viihtyy, mitä useammat palvelut toimivat käteisellä. Ajattelen aina näitä paikkoja ihmetellessäni, että rahanpesu ainakin toimii. Tiedä sitten, tottako vai ei. 


3. Seksiklubit

Entisellä kotikadullani, idyllisten pikkuputiikkien keskellä toimii seksiklubi. Tätä en tietenkään itse heti ymmärtänyt, vaikka olinkin huomannut seinässä, pankkiautomaatin vieressä loistavat aukioloajat: 22-05. Roomalaiseksi saunaparatiisiksi verhoiltu paikka on ilmeisesti sallittu. Aviomiehen mukaan kyseessä on saunaklubi, joten ketä se häiritsisi. 
Minulla on kyseisestä paikasta myös hauska juttu. Työkaveri oli juuri muuttanut Kölniin ja etsiskeli saunapaikkoja. Hän päätyi soittamaan kyseiseen saunaan ja kysyi, onko heillä ja milloin heillä olisi naistenpäivä. Puhelimen toisessa päässä ei ymmärretty kysymystä. Myöhemmin hänelle selvisi, että kyseessä on paikka, jossa naiset ovat töissä ja miehet asiakkaina.

Kölnihän on muuten kuuluisa siitäkin, että täällä sijaitsee yksi Länsi-Saksan suurimmista ilotaloista. Se on tuolla kaupungin pohjois-osassa, juuri sopivasti moottoritien päässä. Samoin Düsseldorfin rautatieaseman vieressä, aivan raiteiden tuntumassa on talo, jonka ikkunat on numeroitu ja joissa keikistelee aina joku päivästä ja kellonajasta riippumatta.

Sinänsä sen syvällisemmin teemaan menemättä ymmärtääkseni täällä alan työntekijöillä on vakuutukset ja muut työoikeudet ja työ on siinä mielessä julkisesti hyväksyttyä.

4. Tippikulttuuri

Byrokraattisessa Saksassa on lukuisia harmaita alueita ja porsaanreikiä, joita en lakkaa ihmettelemästä. Yksi näistä on tippikulttuuri, sillä tarjoilijoiden tai  kampaajien liksat ovat hyvin pienet. Vaikka jo joitain vuosia on ollut minimituntipalkka (9,35 €),  tippikulttuuri ei ole muuttunut. Päivän päätteeksi lasketaan tipit, ja niillähän hankkii kuukauden ruuat oikein hyvin, kuten entinen kampaaja-kämppikseni minulle kertoi.
Samalla tuo raha ei koskaan näy verottajan tilastoissa, koska sitä ei merkitä mihinkään. Se on vain luontaisetu, joka kuuluu tietyille matalapalkkaisille aloille. Ei minulla sinänsä ole mitään tippaamista vastaan, sillä tiedän, miten vähän tarjoilijoina toimivat opiskelijat ansaitsevat. Lähinnä ihmettelen, miten valtio sallii, edelleen vuonna 2019, tällaisen veronkierron. 

5. Currywurst-kioskit

Saksalaisista on vanha stereotypia makkaraa syövänä ja olutta juovana kansana. Tämä pitää itse asiassa vahvasti paikkaansa. Kun päivän työt on tehty, on syytä korkata "Feierabendbier" eli töistä-pääsy-olut. Ja jos ennen illallista hiukoo, voi aina piipahtaa yhteen lukuisista currywurst-kioskeista. Niissä on tarjolla vain makkaraa ja ranskalaisia, mutta nämä pikkurahalla ja nopealla palvelulla. Suomessakin on toki grillejä, mutta täällä niitä on vielä enemmän, kuten on makkaraakin. Ja olutta.

Jos aihe kiinnostaa, olen päivitellyt blogissani myös seuraavia asioita:

- Saksalainen saunakulttuuri
- Aaargh, saksalaisten liikennekulttuuri
- Joko teillä lämmitetään

4 comments on "Seksiklubit ja solariumit - saksalaisia kummallisuuksia"
  1. Suurin kummallisuus on Saksan verotuslaki, joka on niin monimutkainen, että saksalaiset itsekin repivät epätoivossaan hiuksiaan. Verolaissa lukee tarkkaan, missä tapauksissa palvelurahat ovat veronalaista tuloa ja missä eivät ole. Rahaa saat antaa pieniä summia lahjaksi kenelle ystävälle, tarjoilijalle, taksikuskille tai kampaajalle tahansa, mutta et ole velvollinen antamaan, eli se on verovapaata.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Joo, olen todennut, että mitä parempi veroneuvoja, sitä enemmän porsaanreikiä ja helpotuksia :P Suomessa kaikki on niin läpinäkyvää tähän verrattuna.

      Delete
  2. Turkissa mua jaksaa ihmetyttää juuri se, että aina vaan ihmetyttää. Juuri kun luulee jotain kulttuurista jo tietävänsä, saa taas jotain uutta ihmeteltävää. Meilläkin on lukuisia massage ja spa paikkoja, joissa todellisuudessa myydään seksiä ja valtion ilotaloja on myös, se kyllä jaksaa kummastuttaa maassa, joka on olevinaan konservatiivinen. Tupakka-automaatteja ei taida täällä enää olla :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Aika erikoista, luulisin, että Turkissa jos jossain olisi paljon tiukempaa noiden hierontapaikkojen suhteen. Aika konservatiivinen kuva siitä ainakin mediassa on. Toisaalta kysee on maailman vanhin ammatti...
      Elämä ei ainakaan muutu tylsäksi, kun säännöllisin väliajoin vähän keikautetaan ja kulttuurisokki alkaa taas alusta =)

      Delete

Kommentit ovat parhautta. Jättäisitkö käynnistäsi pienen merkinnän?