Friday 15 March 2019

Lapsen sukupuoli on...

Kyllä, me halusimme tietää lapsen sukupuolen jo raskauden aikana. Tästä niin abstraktista vatsahahmosta tulisi siten enemmän oma persoonansa ja jotain konkreettisempaa kuin vain ajatus vauvasta. Nimi pitää Saksassa antaa sairaalassa heti syntymän jälkeen, joten sukupuolen tietäminen auttaisi senkin päättämisessä.

Lääkäri saattaa usein nähdä tai tunnistaa sukupuolen jo NP-ultrassa tai se voi vilahtaa muissa tutkimuksissa. Periaatteessa sen kertominen liian aikaisin on Saksassa kuitenkin laissa kielletty, sillä vanhemmat saattaisivat ryhtyä radikaaleihin tekoihin. Ymmärtääkseni lapsen sukupuolen saa kertoa vasta rakenneultrassa, vaikka olen tutuilta kuullut, että lääkärit ovat saattaneet vihjaista asiasta aikaisemminkin. Meidän lääkärimme ei kuitenkaan ole vilkaissut sinne päinkään ennen virallista ajankohtaa.

Olin koko alkuraskauden ajan varma, että meille on tulossa poika. En tiedä, mistä olo johtui. Se oli vain sellainen sisäinen tunne. Niinpä annoimme tälle kaverille työnimeksi Toivo, koska muutakaan emme voineet tehdä kuin odottaa ja toivoa, että tämä raskaus vihdoinkin onnistuisi.
Viikon 17 aikaan oloni muuttui, kun vatsa alkoi kasvaa. Kadotin tuntuman ja totesin, että oikeasti siellä voi olla kumpi tahansa. Vanhan uskomuksen mukaan vatsan muoto voisi kertoa siitä, onko siellä tyttö vai poika. Jos maha on pystyssä, tulee tyttö, jos alhaalla, tulee poika. Yritin pallon muodostumisen jälkeen arvailla, kumpaan se viittaisi. Yksi ystävä ihmetteli, miten ylhäällä mahani on, mutta minusta se on edelleen niin pieni, ettei siitä voi sanoa mitään.

Yhtenä päivänä kuuntelin kätilön kanssa sydänääniä, ja hän tuumasi, että hänestä tuntuu, että odotamme tyttöä. Olen kuullut, että tyttöjen sydänäänet ovat nopeammat kuin poikien, joten mietin, voisiko hänen tuntumansa olla oikeassa. Myös tuleva kummitäti oli tytön kannalla, koska lähes kaikki hänen kummilapsensa ovat tyttöjä.

Sitten koitti se kauan odotettu päivä, nimittäin rakenneultra. Lääkäri varmisti vielä ennen ultraamisen aloitusta, haluammeko tietää lapsen sukupuolen. Ja mehän halusimme. Kaksi sekuntia myöhemmin ruudulle lävähtivät lapsen genitaalit. Tyyppi ei paljastanut kasvojaan, mutta jalkovälin näimme erittäin selvästi. Niin selvästi, että lääkäriäkin nauratti, että tämä on kuulkaa aivan yksiselitteinen homma.

Meille tulee poika.
Ensireaktioni oli tuuletus. Ja sitten nauratti. Minun sisälläni kehittyy tulevaisuuden miehen pippeli, hihi.

Vaikka olinkin edeltäneet viikot epäillyt asiaa, olisin silti yllättynyt, jos lapsen sukupuoleksi olisi selvinnyt tyttö. Meidän sukumme on tyttövoittoinen, joten olen aina ajatellut, että jos lapsia tulee, toivottavasti poikia. Pikkupojat ovat niin energisiä ja suloisia, ja fyysisenä tyyppinä olen aina lähtenyt helposti mukaan poikien juttuihin. Tytön odottaminen olisi vaatinut asian ajattelemista kokonaan uudelleen.

Ainoa uutiseen hieman pettynyt oli miehen veli, joka oli toivonut tyttöä, mutta hänelläkin oli ollut tuntuma, että tämä on poika. Kätilö tunnusti myöhemmin, että 80 % hänen hoitamistaan raskauksista ja synnytyksistä on poikia, joten olisi sen kai voinut arvata.

Tieto sukupuolesta ei kuitenkaan tarkoita, että nyt kotimme täyttyy sinisestä. Olen allerginen sukupuolittuneille väreille. Tähän mennessä saadut ja käytettynä hankitut vaatteet ovat molemmille sopivia, mutta ehkä alitajuisesti olen poiminut ystävien tarjouksista siniset ja vihreät vaatteet, mutta punaistakin saa tulla.

Toivo siis jatkaa kasvuaan Toivona, mutta se, minkä niminen hänestä lopulta tulee, selviää heinäkuussa <3

Lisää raskausjuttuja:

4 comments on "Lapsen sukupuoli on... "
  1. Onnea poikalupauksesta! Nyt taitaa olla poikien aika kun tuntuu että kaikki odottavat poikia 😍 Niin myös meillä. :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Onnea teillekin odotukseen!
      Minusta tuntuu myös, että poikia on tulossa tähän vuoteen enemmän kuin tyttöjä, sillä lähipiirissä on pitkään ollut juuri toisinpäin =)

      Delete
  2. Minäkin protestoin hiljaa mielessäni noita vaaleansinisiä ja vaaleanpunaisia vauvanvaatteita vastaan. Ostin ja neuloin keltaisia vaatteita ja varusteita, enkä tietänyt etukäteen lapsen sukupuolta. Lopputulos oli, että minulla oli kävelyllä vahvasti keltainen poikavauva keltaisessa nutussa ja myssyssä keltaisen peiton alla keltaisissa vaunuissa. Kylläpä minua nauratti! :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Keltainen kuulostaa just hyvältä ja ainakin piristävältä väriltä =D Meilläkin on sitä jo jonkin verran ja se saa kelvata pojalle oikein hyvin.

      Delete

Kommentit ovat parhautta. Jättäisitkö käynnistäsi pienen merkinnän?