Luukku 21: Lahjoja on ihana antaa ja saada

Minut tuntevat tietävät, että saatan unohtaa syntymäpäivät eikä muidenkaan muistamisten kanssa ole aina niin tai näin. Olen kuitenkin vanhemmiten alkanut petrata, koska olen huomannut, että tykkään itsekin saada lahjoja silloin tällöin. Mutta en silti yllä muutamien lähipiirin suorituksiin ja kykyyn ajatella kaikkea ja kaikkia. Toiset kun saavat aikaan sukat ja muut paketit koko suvulle ja kummilapsikatraalle ja vaikka kelle. 

Lahjat eivät kuitenkaan ole pakollinen juttu lähipiirissäni.

Näin aikuisiällä alkaa olla hankittuna kaikki, mitä arjessa tarvitsee, ja jos ei ole, sen voi käydä ostamassa. Lahjoja ei siis välttämättä tarvitse vaihtaa, kun tavaraa on muutenkin maailma täynnä. Minun perheessäni tai ystäväpiirissäni ei ole enää moneen vuoteen ollut pakkojoululahjomista, mutta hyviä ideoita saa toki käyttää eli lahjat eivät ole kiellettyjä. 

Minulla on vanhempieni kanssa diili, että saan joululahjaksi joulun alla Finlandialla palkitun romaanin. Kummilapseni ja lähipiirini lapset taas (o)saavat odottaa minulta kirjapaketteja. Isommat kummilapset lahjon lahjakortein, koska nuorten makua on vaikea seurata. 

Miehenkin perheen kanssa sovittiin joitain jouluja sitten, ettei joululahjoja tarvitse väkisin keksiä. Meillä on tapana viedä tuliaisia ja lahjat joulunviettopaikkaan, mutta muut saavat tyytyä itsetehtyihin joulukortteihin. 

Joulun sijaan annan kyllä lahjoja syntymäpäivinä sekä tuliaisina. Siskojen lapset taitavat jo tietää, ettei täti tule koskaan tyhjin käsin. Nämä kuvissa näkyvät paketit lähtivät joulun alla Münsteriin tuliaisiksi. Niihin oli pakattu muistipeli perheen pienimmälle, kirja äidille ja erikoisolutta isälle. Olen käytännöllisten lahjojen kannattaja. 

Kyselijöille olemme sanoneet, ettei Toivoa tarvitse tänä vuonna lahjoa, sillä olemme saaneet hurjasti vauvaonnitteluja ja hän ei muutenkaan ymmärrä joulusta vielä mitään. En kuitenkaan usko, että Toivo jouluna lahjatonna jää. Olohuoneen piirongin päällä on nyt jo niin monta pakettia odottamassa, että joku meistä on tainnut olla kiltti. Aiomme avata ne tänä iltana, sillä huomenna matkustamme joulun viettoon.

Lopputulemani onkin se, että lahjoja on ihana antaa ja saada, jos se ei ole pakollista ja stressin sävyttämää. Pienet odottamattomat yllätykset ovat mukavampia kuin väkipakolla kaupasta hankittu asia. Erityisen hyvä mieli syntyy, kun on keksinyt hyvän idean ja antaa ajatuksella. 

Arvatkaapa muuten, pysyinkö itse pyynnössäni olla hankkimatta Toivolle mitään? No enpä tietenkään. Mutta kun tuli alennuksella vastaan jotain, mitä olin jo aikaisemmin ihaillen katsonut. Nyt on pojalla odottamassa osiin purettava puujuna ja puukärry kävelemisen opettelemista varten.