Monday 23 December 2019

Luukku 23: Minusta on tullut jouluihminen

Olisko ok, jos vaihdettais musiikkia? mies kysyy tullessaan kotiin. Ai miksi? minä ihmettelen. No kun sä olet kuunnellut tätä jo kaksi viikkoa putkeen. Vasta kaksi viikkoa! Jouluradiota kuunnellaan kuule koko joulukuu. Selvä se.

Joulun henki syntyy pienistä asioista, ja otan nykyään tunnelmasta kaiken irti koko kuukauden ajan. Tänäkin vuonna Kölnin joulukuu on käsittänyt lähinnä vesisateita ja pimeänharmaita päiviä, mutta joulutunnelma auttaa jaksamaan suhruisen vuodenajan yli.

Pidin joulusta myös Suomessa asuessani, mutta Saksa on tehnyt minusta todellisen jouluihmisen, mikä näkyy tässäkin joulukalenterissa.
Kausi alkaa jo marraskuun lopussa joulukalenterin ja adventtikranssin kokoamisella ja jatkuu kodin koristelun, piparien leipomisen ja joulukorttien tekemisen kautta joulutoreille ja muihin jouluisiin tilaisuuksiin. Joulun olemme aina olleet poissa kotoa, joten pyhien ruokastressiä ja valmistelua en ole vielä koskaan kokenut.

Mutta palataanpa niihin tunnelmanluojiin. Minulta meni monta vuotta löytää jouluradio, mutta nykyään se muodostaa joulukuun soundtrackin. Kaikki alkoi kollegasta, joka soittaa jouluradion klassista yhteisessä työhuoneessamme joulukuisin. Itse olen enemmän indiejoulun kannattaja, mutta klassinen auttaa rentoutumaan ja keskittymään ja on myös koti-iltojen ilo.

Samainen kollega keittää joulukuussa töissä myös kardemummakahvia, jotta saamme työpäivään jouluisia aromeja. Kahvi valmistetaan lisäämällä suodattimeen kahvinpurujen joukkoon ripaus jauhettua kardemummaa. Helppoa ja hyvää.
Jos jouluradio muodostaa joulukuun ääniraidan, visuaalisesta ilmeestä vastaavat kynttilät ja jouluvalot. Minusta on ihanaa sytytellä kynttilöitä aamun hämärään ja syödä aamupala hämärähyssyssä. Samoin illansuussa istun mieluummin tunnelmavalaistuksessa kuin räväytän kattolamput päälle. Meillä menee siis joulukuisin varsin paljon kynttilöitä.

Jouluun kuuluvat myös tietyt aromit. Saksalaisten joulukeksien tekeminen olikin hieman laimeaa, koska taikina ei maistunut tai tuoksunut miltään. Kyllä piparintuoksu tekee joulun, kuten myös kuusi ja sen havut. Olen muutaman kerran elämässäni joutunut käymään keskustelua siitä, hankitaanko jouluun kuusi vai ei. Aina on lopulta hankittu. Miehen lapsuuskodin kuusessa on aidot kynttilät, joiden palamista seurataan jouluiltana muutama tunti. Voi tosin olla, että lapsenlapsen päästyä kävelyikään kuusen tilaa mietitään uudestaan. 
Joulun ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa ylenmääräistä hääräämistä ja laittamista, vaan joulun tunnelma voi syntyä pienistä asioista, näinkin pienistä:

Jos alkaa ahrista, ota vinkist vaari:


Ripottel kardemummaa uunipellil

ja lait pelli vartiks uunii 75 astesse.

Ja sit viäl!

Kastel vanha villasukka Toluhu

ja heit sukka soffa al.


Istu ja nauti elämäst ilma joulustressii:

Talo tuaksu tuarelt pullalt ja juur siivotult.


Pimiä o kuiteski.
(Alkuperä tuntematon)

Be First to Post Comment !
Post a Comment

Kommentit ovat parhautta. Jättäisitkö käynnistäsi pienen merkinnän?