Ulkosuomalaiset kirjailijat 16: Christina Sandu

Joskus kollegoiden tekstiä lukiessa mielen valtaa positiivinen kateus. Teksti tai tarina tuntuu niin hyvältä, että melkein toivoisi, että se olisi lähtöisin omasta kynästä. Näin minulle kävi lukiessani Christina Sandun esikoisteosta Valas nimeltä Goliat. Kyseinen kirja päätyi myös Finlandia-ehdokkaaksi eikä syyttä. Romanian ja Suomen väliä seilaava perhetarina on kertomus ihmisistä erilaisten pyrkimysten ja kulttuurierojen keskellä. Ja on siellä tietysti rakkautta myös. Ja valas nimeltä Goliat.

1. Kuka olet ja mitä teet?

Olen Cristina Sandu. Tähän kesään saakka olen tehnyt töitä kirjakaupassa ja kustannustoimistossa, mutta tällä hetkellä kirjoitan täysipäiväisesti.

2. Miten päädyit asumaan ulkomaille?

Olen asunut ulkomailla moneen otteeseen. Ensimmäistä kertaa muutin Ranskaan 15-vuotiaana, isäni työn takia. Palasin Suomeen käymään lukion loppuun. Lukion jälkeen olen asunut kolme vuotta Ranskassa, vuoden Skotlannissa ja viimeiset kaksi vuotta Englannissa. Olen myös ollut Erasmus-vaihdossa Italiassa. Luulen, että olen jäänyt koukkuun vieraisiin maihin muuttamiseen.

Oxfordin maisemia

3. Kerro nykyisestä asuinmaastasi.

Päädyin Englantiin koska halusin kokea jotakin uutta, ja se on tuntunut sopivalta paikalta jäädä asumaan joksikin aikaa. Etenkin Oxford sopii minulle tällä hetkellä, koska täällä on niin rauhallista: paljon luontoa ja toisaalta paljon kulttuuria. Vanhat yliopistorakennukset ovat todella kauniita. Rakastan englannin kieltä ja englanniksi kirjoitetun kirjallisuuden seuraaminen on hirveän kiehtovaa.

4. Miten sinusta tuli kirjailija?

Olen kirjoittanut tarinoita siitä asti, kun opin kirjoittamaan. Tämä alkoi siitä ihmeellisestä oivalluksesta, että pystyn luomaan kokonaisia maailmoja vain kynän ja paperin avulla.

Jossakin vaiheessa, n. 20-vuotiaana, aloin suunnitella romaania, joka käsittelisi toista kotimaatani Romaniaa. Näin syntyi esikoiskirjani Valas nimeltä Goliat (Otava).

5. Mitä kirjoitat?

Tähän asti olen keskittynyt pitkään proosaan, ja esikoiskirjani on romaani. Tällä hetkellä minua kiinnostaa enemmän lyhytproosa – miksi sanoa jotakin niin pitkästi, jos pari sivua riittää? Samalla haluaisin kokeilla jotakin minulle aivan uutta genreä, kuten matkakirjallisuutta ja esseetä.

6. Näkyykö ulkomailla asuminen teksteissäsi?

Näkyy varmasti, ainakin tematiikan ja paikkojen kautta. Esikoisromaanini kertoo kahden kulttuurin välillä kasvamisesta. Myös tämänhetkisissä kirjaprojekteissani liikun enimmäkseen muissa maissa kuin Suomessa – luulen, että Suomi on minulle liian läheinen, jotta kokisin, että voin kirjoittaa siitä.

7. Onko sinulla kirjoittamiseen liittyviä rutiineja eli miten kirjasi syntyvät?

Olen melko kaoottinen kirjoittaja. Esikoiskirjani kirjoittamiseen meni monta vuotta ja kirjoittaminen tapahtui hajanaisesti, aina silloin kun siihen oli aikaa. Tällä hetkellä kirjoitan kokopäiväisesti, mutta on päiviä, jolloin en kirjoita ollenkaan vaan pelkästään luen. Ylipäänsä olen kuitenkin kirjoittajana sellainen, että idean saatuani kirjoitan todella paljon, ja lopulta karsin suuren osan tekstiä pois.