1. Kuka olet ja mitä teet?
Olen Toivasen Pirjo. Yhdeksän vuotta sitten irrottauduin viennin edistämistyöstä ja ryhdyin kirjoittamaan.
Vaihdan maisemaa Italian ja Suomen välillä, mutta vietämme mieheni kanssa suurimman osan ajasta Stresassa, Pohjois-Italiassa, Maggiore-järven rannalla. Kerran kuussa käväisemme Helsingissä, jossa asuvat aikuiset lapsemme ja paljon ystäviä, ja Porissa, jossa 88-vuotias äitini, veljeni perheineen ja koko liuta sukulaisia asuu.
Kirjoitan matkoistamme Italiassa ja maailmalla myös blogiin osoitteessa kulkurijajoutsen.blog
2. Miten päädyit asumaan ulkomaille?
Haaveilimme molemmat mieheni kanssa työstä ulkomailla. Hänen ensimmäinen parin vuoden työkomennuksensa vei meidät 80-luvulla Lontooseen. Pääsin tekemään siellä markkinatutkimusta Mobiralle, josta myöhemmin kasvoi Nokia Mobile Phones.
Vuoden 1995 alussa muutimme uudelleen Englantiin. Silloin me olimme nelihenkinen perhe. Pääsin töihin Suomen vientikeskukseen Lontooseen ja sieltä parin vuoden kuluttua Hollantiin ja takaisin Lontooseen 2000-luvun alussa. Vuonna 2008 muutimme kahdestaan Italiaan, Stresaan, nykyiseen kotiimme.
3. Kerro nykyisestä asuinmaastasi.
Piemonten maakunta Italian luoteiskulmassa oli vielä 1800-luvun puolivälissä Savoyn kuningaskunnan ydinmaita. Stresa oli keskiajalla yksi eurooppalaisen ylimystön lomakohteista, täällä oli jopa kasino. Me ihastuimme paikkakuntaan parikymmentä vuotta sitten, kun päädyimme etsimään loma-asuntoa Italiasta. Kymmenisen vuotta olemme asuneet entisessä lomakodissamme. Nautimme joka hetkestä erityisesti keväällä, kun luonto puhkeaa kukkaan.
 |
| Näkymä järvelle Stresan terassilla. |
Työstimme viime syksynä mieheni kanssa kirjan, Proseccoa per favore! Sen kuvat ovat mieheni ja tekstit minun. Kerromme, millaisiin kommervenkkeihin olemme täällä välillä ajautuneet ja kuinka olemme niistä selviytyneet.
4. Miten sinusta tuli kirjailija?
Kirjat ovat aina kiehtoneet minua, erityisesti romaanit, joita lukemalla voi tunnelmoida. Nuorena kirjoittelin satuja, esseitä ja päiväkirjaa ja aikuisena vielä pitkiä kirjeitä, mutta IT-ala ja palkkatyö imaisivat mukaansa. Kirjoitin asiaa, yritys- ja markkina-analyyseja, muistioita ja toimintakertomuksia ja –suunnitelmia, mutta takaraivolla pysyi koko ajan ajatus palata kirjoittamaan tarinoita.
Kun ilmoittauduin syksyllä 2010 Palmenian yhdeksän kuukautta kestäneelle verkkokurssille Kertomukset kirjaksi, kuvittelin, että sen aikana saan esikoisromaanini painokuntoon. Kurssin aikana tajusin olevani kaukana vaadittavasta tasosta. Pyrin ja pääsin Mari Mörön verkkokurssille kirjoittamaan novelleja. Ahkerasti väsäsin niitä yhden kuukaudessa kolmen vuoden ajan.
Verkkokurssilta löytyi joukko ystäviä. Jo kuutena syksynä olemme kehittäneet kirjoitelmiamme Stresassa samalla porukalla viikonlopun verran. Pari vuotta sitten päätimme perustaa kustannusosuuskunnan, https://stresa.fi.
Meillä kaikilla oli runsaasti valmista tekstiä, novelleja ja pitempiä tekstejä. Olin ehtinyt lähettää esikoisromaanini käsikirjoituksen muutamalle kustantamolle ja saanut kiitoksen ja selityksen, miksi tekstini ei sovi heidän julkaisukseen.
Meillä kaikilla oli runsaasti valmista tekstiä, novelleja ja pitempiä tekstejä. Olin ehtinyt lähettää esikoisromaanini käsikirjoituksen muutamalle kustantamolle ja saanut kiitoksen ja selityksen, miksi tekstini ei sovi heidän julkaisukseen.
Osuuskuntamme perustamispäätöksen jälkeen jouduin muokkaamaan tekstiä vielä yhdeksän kuukautta ennen kuin Pyhä paha perhe oli painovalmis.
5. Mitä kirjoitat?
Parhaillaan kirjoitan jatkoa esikoisromaanilleni. Kehittelen kirjoittamiani novelleja, joista joitakin on julkaistu antologioissa. Ajatuksissa on toteuttaa lisää matkakirjoja. Seuraavana on tulossa tarinaa Floridasta, jossa olemme viettäneet useita talvikuukausia viidentoista vuoden aikana. Ajatukset historiallisesta romaanista pyörivät myös suunnitelmissa.
6. Näkyykö ulkomailla asuminen teksteissäsi?
Suurin ongelma suomenkielisessä tekstissäni ovat olleet englannin kielestä mukaan hiipineet ilmaisut ja suorat lainaukset, joiden luulin olevan kaikkien käyttämää nykykieltä.
Ensimmäisessä romaanissani päähenkilö matkustaa Lontooseen ja Barcelonaan, kaupunkeihin, joissa olen viihtynyt. Nyt tekeillä olevassa romaanissani tapahtumapaikkana on Stresa, kotikapunkini Italiassa.
7. Onko sinulla kirjoittamiseen liittyviä rutiineja eli miten kirjasi syntyvät?
Kirjoittaminen on työtä, joka ei edisty, ellei siihen ryhdy ja välillä pakottaudu. Aamusta on aloitettava. En kirjoita myöhään yöhön.
Idea syntyy vähin erin. Juoni on hatarasti mielessä, kun aloitan, ja kehittyy luku luvulta. Henkilöhahmojen persoonallisuudet syvenevät, ja minun on palattava monta kertaa alkuun muuttamaan henkilöiden tekemisiä ja sanomisia, koska sekä henkilökuva että juonen kehittely niin vaativat.
8. Miten pidät yllä suomen kieltä vieraskielisessä ympäristössä?
Mieheni kanssa puhumme suomea koko ajan. Minulla on paljon suomenkielisiä ystäviä myös Italiassa. Olen viime aikoina lukenut pääosin suomenkielistä kirjallisuutta ja seuraan Suomen uutisia netissä, lehdistä ja televisiokanavilta. Matkustan Suomeen säännöllisesti suunnilleen kerran kuussa.
BONUS: Kaipaatko Suomesta jotain ja mitä?
Ostan Suomesta kirjoja, koska pystyn harvoin lainaamaan niitä, sillä neljän viikon laina-aika ei minulle riitä. Kirjahyllyni turpoavat. En ole ihastunut sähkökirjoihin, vaikka olen lukenut niitä muutamia.
Sarjan aiemmat osat:
1. Hilkka Liitsola, Praha
2. Anu Patrakka, Portugali
3. Jussi Wahlgren, Kreeta
4. Max Manner, Luxemburg
Be First to Post Comment !
Post a Comment
Kommentit ovat parhautta. Jättäisitkö käynnistäsi pienen merkinnän?